kan­sa­tie­de

substantiivi/ˈkɑnsɑˌtie̯deˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kan-sa-tie-de (4 tavua) · 10 kirjainta

Yhdyssana: kansa + tiede

Merkitys

  1. etnologia, tiede, joka tutkii henkisen ja aineellisen kulttuurin syntyä, sen ajallista vaihtelua ja yhteisön osuutta kulttuuriin

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Nykyaikainen kansatiede on osoittanut, kuinka petollinen on se romanttinen hohde, jonka eräät XVIII vuosisadan kirjailijat ovat koettaneet suoda alkeelliselle yhteiskunnalle.
— Gunnar Landtman, Satumaa ja sen asukkaat
Hänestä tuli Suomen kielen tutkimuksen, Suomen kansatieteen ja Suomen historian tutkimuksen uranuurtaja ja isä.
— Aarno Karimo, Kumpujen yöstä IV Itsenäisyyteen
Retkellä tutkittiin taidehistoriaa, arkeologiaa, kansatiedettä, historiaa, filosofiaa, taiteita, uskontoja ja maantiedettä.
— Wikipedia: Helena Roerich

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kansatiede lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kansatieteen tutkija katseli miettivästi harvinaista linnunsulkaa.
— H. G. Wells, Aarnihauta ja muita juttuja
Rikkaat olivat ne saaliit kieli- ja kansatieteen alalta, mitkä Castrén pohjois-Venäjän ja Siperian erämaista kokosi.
— Kosti Raitio, Jaloja tekoja

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kansa yhteydessä
Vanhin tieto
Antero Varelius, 1847
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro, liivi ja 3 muuta kieltä

Lainalähde: tai ← varhaiskantagermaani *χansā, germaaninen *hansō, vertaa gootti hansa ’joukko, sotilasjoukko’, anglosaksi hōs ’seura, joukko’, muinaisyläsaksa hansa ’soturijoukko’, keskiyläsaksa hanse ’kauppaseura’.

molemmilla murt. merk. ’seuralainen’

Katso myös kanssa.

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkansa ’kansa, väki’
karjalakansa ’joukko, väki, kansa, perhe; seura, toveri, kumppani’, kansakundu (loits., Suistamo, Arvid Genetzin aineistosta), kansoveh ’väki, joukko, kansa’
vepsäkanz ’perhe; pesye, poikue’
vatja(vatjan Kukkosin murre) kansa ’kansa’
virokaasa, eteläviro kaas (g. kaasa) ’puoliso, vaimo, toveri’, abikaasa ’aviopuoliso’, kaaslane, (Wied) kaasalane, ‑line ’seuralainen, toveri’
liivikɔ̄zgənd, kāznəgəd

(← *kansakunta) ’häät’ (liivi → latvia kāzas ’sama merkitys’; suomi → pohjoissaame murt. ganˈse ’kansa’, luulajansaame kansā ’köyhät’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

saameguosˈse ’vieras; (Kld T) rikas’ (jollei *‑ns- →→ saame ‑ʒʒ-, kildininsaame turjansaame ‑nc-, jolloin vastine olisi saame gaʒˈʒe (eteläsaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) muun muassa ’väki, talonväki, seura, kumppani; (Ko myös) joukko, kansa’; jälkimmäinen sana voi myös olla hyvin vanha laina kantasuomesta)
–? mari kuzə̑k, kutšə̑k ’myötäjäiset’
udmurttikuz ’pari’, kuzo ’parillinen’
komigoz, Ylä-Sysolan komi go̭z, Jazvan komi eli itäpermjakki guz ’pari’, gozja ’pari; mies ja vaimo’ (tähän toisinaan liitetty unkari házas ’naimisissa oleva’ on johd. unkarin sanasta ház ’talo’)

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.ethnology
  • ruotsietnologi
  • saksaEthnologie (f)
  • venäjäэтнология
  • esp.etnología
  • viroetnoloogia
  • norjaetnologi

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • ethnography
  • ethnology

Esiintymistiheys

2 055 esiintymää · 0.8 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
1.4
Aikakauslehdet
13.6
Wikipedia
2.8
Reddit
0.4
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Yleisimmät: kansatieteen 72 % · kansatiede 16 % · kansatiedettä 6 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iede

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kansatiede. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kansatiede