Asiasanasto.fi

kansalliskieli

substantiivi

/ˈkɑnsɑlːisˌkie̯li/

sisältää sanat: kansa + kieliä

Merkitys

  1. 1.(Kielitiede)maan virallinen kieli

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.national language
  • ruotsinationalspråk
  • viroriigikeel

Esimerkkilauseet

Se on nimisanaksi muuttunut laatusana, jolla ensimältä ilmaistiin kaikkea kansankielellä sepitettyä, vastakohtana latinankieliselle kirjallisuudelle, — ja kun tieteellistä tutkistelua kauvan keskiajallakin julkaistiin yksinomaan "kansainvälisellä kielellä", jäi kansalliskielen käsiteltäväksi nimenomaan ei-tieteellinen eli mielikuvitukseen perustuva tuotanto, jossa siihen aikaan esiintyivät huomattavimpina edellämainitut "runoromaanit".

Samuel Richardson, Pamela vainottuna

Tässä ei ole sopiva tilaisuus tutkia, miten aikanaan lienee tapahtunut, että kukin kansa on oman kielensä saanut: lieneekö alusta eriäväiset perhe- ja sukukuntain murteet sulaneet yhteen heimokunnan kieleksi ja heimojen puheenparsista sukeunut yhteinen kansalliskieli, vaiko päinvastoin — niinkuin luultavampi on — kansan yhteinen kieli, sen jakaantuessa eri heimoihin ja levitessä laveammalle alueelle, hajonnut eri murteisin, jotka sitten ovat saattaneet eri kieliksi varttua.

Godenhjelm, Runous ja runouden muodot

Ruotsi säilyi edelleen kansalliskielenä, mutta sitä ei enää voitu pitää koko kansakunnan kielenä vaan kielenä, jota puhui selvä vähemmistö maan kansalaisista.

Wikipedia: Suomen kielipolitiikka

Englanninkieliset vastineet

  • national language

Taivutustiedot

Taivutusluokka 26

Nominatiivikansalliskieli
Genetiivikansalliskielen
Partitiivikansalliskieltä
Essiivikansalliskielenä
Translatiivikansalliskieleksi
Inessiivikansalliskielessä
Elatiivikansalliskielestä
Illatiivikansalliskieleen
Adessiivikansalliskielellä
Ablatiivikansalliskieleltä
Allatiivikansalliskielelle
Abessiivikansalliskielettä

Riimit

-ieli

Kaikki riimit