kan­san­ta­ru

substantiivi/ˈkɑnsɑnˌtɑru/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kan-san-ta-ru (4 tavua) · 10 kirjainta

Yhdyssana: kansa + taru

Merkitys

  1. (kansatiede)(mytologia)kansanomainen kertomus tai tarina, monissa tapauksissa luonteeltaan mytologinen tai legenda

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kun tapauksesta joskus puhuttiin, oli se kansantarun yhteydessä, ja saattoi Ailikin sitä jo levollisesti kuunnella.
— Minna Canth, Lyhyitä kertomuksia
Kansantaru tietää kertoa, että täällä muinaisina aikoina oli ollut mahtava kauppakaupunki, joka loisti kukoistuksessaan aina viidennentoista vuosisadan alkuun, jolloin sen ryösti ja hävitti tuo tunnettu merisankari Severin Norrby, joka kauvan aikaa oli oleskellut lahdella ryövärilaivastoineen.
— Pehr Thomasson, Sihteerin hommat
Koska tietoa ei ollut saatavilla, historioitsijat käyttivät lähteinään roomalaisia ja kreikkalaisia kansantaruja, ja moni asia on keksitty, liioiteltu tai salattu.
— Wikipedia: Rooman kuningaskunta

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kansantaru lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adjektiivit
Kansantarut kertoivat myös, että jotkut suomalaiset kävivät lapinnoitien opissa.
— Wikipedia: Lapinnoita
Tiedättehän tuon vanhan kansantarun.
— Joel Lehtonen, Henkien taistelu

Etymologia

genetiivi + kansa + taru

Englanninkieliset vastineet

  • folktale

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: kansantaruja 23 % · kansantarut 13 % · kansantaru 13 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑru

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kansantaru. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kansantaru