kar­hun­kie­li

substantiivi/ˈkɑrhunˌkie̯li/
Jaa

Yhdyssana: karhu + kieli

Merkitys

  1. karhea puhdistus- tai hiomaväline

Etymologia

genetiivi + karhu + kieli

Esimerkkilauseet

Mutta eikö tule melkein liiaksi karhusoppaa, karhupihviä, karhunkinkkua ja karhunkieltä?
— Øvre Richter Frich, Napaseudun yössä

Taivutustiedot

Taivutusluokka 26

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikarhunkieli
Genetiivikarhunkielen
Partitiivikarhunkieltä
Essiivikarhunkielenä
Translatiivikarhunkieleksi
Inessiivikarhunkielessä
Elatiivikarhunkielestä
Illatiivikarhunkieleen
Adessiivikarhunkielellä
Ablatiivikarhunkieleltä
Allatiivikarhunkielelle
Abessiivikarhunkielettä

Riimit

-ieli

Kaikki riimit

Lähteet