kar­va­ta

verbi/ˈkɑrʋɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kar-va-ta (3 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: karva

Merkitykset

  1. karvoa
  2. (urheilu)pyrkiä jääkiekossa pelivälineen riistämiseen vastustajalta

Esimerkkilauseet

Elämännautinnoiden lähde on ehtynyt tyyten; ilojen maljoiss' ui myrkykkäät surun kyyt; valhe ja totuus muuttavat karvaa, vaihtavat virkaa hyötyen toisistaan; rakkaus raadeltu on.
— Kössi Kaatra, Suurlakkokuvia y.m. työväenlauluja
Hän asetteli nenälleen silmälasejaan, verkkaan ja rauhallisesti, käänteli sanomalehtiä karvaisin, vapisevin sormin, oli lukevinaan.
— Joel Lehtonen, Kerran kesällä
Jotkin näistä karvoista ovat karheita ja identtisiä villamammuteille tiedetyksi kuuluvien karvojen kanssa; koska tämä paikka on kuitenkin niin kaukana etelässä, on epätodennäköistä, että ne ovat villamammutin karvaa.
— Wikipedia: Kolumbianmammutti

Etymologia

1karvata1 – jatkaa hirttä, parrua tms.; jatkaa tai levittää kangasta lisäkappaleen avulla

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: skarva)
Levinneisyys
laajalti murt.

Lähtökohta: ← nykyruotsi skarva ’sama merkitys’, vertaa karvi.

2karvata2 – poistaa nahasta karvat kaapimalla

Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Levinneisyys
Pohjois-Satakunta Etelä-Pohjanmaa Vermlanti

Johd. sanasta karva, osittain saanut ilmeisesti vaikutusta karvari ’nahkuri’ sanasta (joka on eri alkuperää): johdostyyppi (karvata pro karvoa, joka myös esiintyy) perustuu sorvata ~ sorvari -tyypin analogiaan.

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

1 328 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
2.9
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.2
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata)

Yleisimmät: karvaa 42 % · karvasi 40 % · karvata 6 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin karvata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkarvaankarvasinolen karvannutolin karvannut
sinäkarvaatkarvasitolet karvannutolit karvannut
hänkarvaakarvasion karvannutoli karvannut
mekarvaammekarvasimmeolemme karvanneetolimme karvanneet
tekarvaattekarvasitteolette karvanneetolitte karvanneet
hekarvaavatkarvasivatovat karvanneetolivat karvanneet
passiivikarvataankarvattiinon karvattuoli karvattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkarvaisinolisin karvannut
sinäkarvaisitolisit karvannut
hänkarvaisiolisi karvannut
mekarvaisimmeolisimme karvanneet
tekarvaisitteolisitte karvanneet
hekarvaisivatolisivat karvanneet
passiivikarvattaisiinolisi karvattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkarvaa—
hänkarvatkoonolkoon karvannut
mekarvatkaamme—
tekarvatkaa—
hekarvatkootolkoot karvanneet
passiivikarvattakoonolkoon karvattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkarvannenlienen karvannut
sinäkarvannetlienet karvannut
hänkarvanneelienee karvannut
mekarvannemmelienemme karvanneet
tekarvannettelienette karvanneet
hekarvannevatlienevät karvanneet
passiivikarvattaneenlienee karvattu

Infinitiivit

1. infinitiivikarvata
1. inf. pitkä muotokarvatakseen
2. inf. inessiivikarvatessa
2. inf. inessiivi, passiivikarvattaessa
2. inf. instruktiivikarvaten
3. inf. inessiivikarvaamassa
3. inf. elatiivikarvaamasta
3. inf. illatiivikarvaamaan
3. inf. adessiivikarvaamalla
3. inf. abessiivikarvaamatta
3. inf. instruktiivikarvaaman
4. infinitiivikarvaaminen
5. infinitiivikarvaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikarvaava
Passiivin 1. partisiippikarvattava
Aktiivin 2. partisiippikarvannut
Passiivin 2. partisiippikarvattu
Agenttipartisiippikarvaama
Kieltopartisiippikarvaamaton

Riimit

-ɑrʋɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Karvata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/karvata