ka­sut

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kasvot

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kasvaa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkazvā, kazvattā, kazvo ’kasvu; hyöty’
karjalakasvoa, kasvattoa, kasvo ’kasvu, (tavallisesti vilja)kasvi; rahan korko’, kasvot ’kasvot (uud.); posket; ranteen kämmenpuoli’
lyydikazvada, ‑voa, kazvattada, kazvain ’syylä’, kazv (partit. ‑ud) ’kasvu’
vepsäkazda (prs. kazvab) ’kasvaa’, kazvatada, kazv (g. ‑on) ’kasvu’
vatjakazvā, (vatjan Kukkosin murre myös) kazvoa ’kasvaa’, (vatjan Kukkosin murre) kazvottā ’kasvattaa’, kazvatikko ’kasvatti’, kazvo ’kasvu, pituus’
virokasvada (murt. kasuda) ’kasvaa’, kasvatada ’kasvattaa’, kasvatus ’kasvatus; viljely; hoito’, kasv ’kasvu’, kasu, eteläviro kazo, kasv (g. ‑o) ’hyöty, etu’, kasutada ’käyttää’
liivikaʾzzə (prs. kazāb) ’kasvaa’, kaʾz ’kasvu; kasvunlisäys; voitto; korko’, kazātə ’kasvattaa’, kazāi ’paise, kasvannainen (ruumiissa)’

(suomi → pohjoissaame murt. kasvō (kildininsaame turjansaame) ’kasvot’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva kasoms, mokšamordva kasə̑ms ’kasvaa; lisääntyä’, ersämordva kastoms, mokšamordva kasftə̑ms ’kasvattaa’, ersämordva kasi ’kasvi’, kasmo ’kasvu; kasvi; pyörtyäinen (päässä)’.

Sanan vastineiksi esitetyt mari kuškam ’kasvaa’, kuštem ’kasvattaa’ ja unkari haszon ’hyöty, voitto, etu’ eivät äänt. vaikeuksien vuoksi voine kuulua tähän.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kasut. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kasut