1katka1 – eräs niveläyriäinen; siira, jokin vedessä elävä mato tai hyönteinen
- Vanhin tieto
- Elias Lönnrot, 1874
- Levinneisyys
- Eurajoki Pyhämaa
- Vastineita
- viro
suomi katka voi kuulua sanan katketa (katso tätä) yhteyteen, koska erään tiedon mukaan ko. eläin »takertuu kalastajien pyydyksiin ja pureskelee langat poikki kuin saksilla katkoen».
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä (epävarma)
| viro | kakand ’maasiira, saunamaija’, kakati ’jokin vesihyönteinen’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
2katka2 – pyöreä puu, joka asetetaan siirrettävän, esim. veneen, alle; jyrä, jolla kylvös tasataan
- Alkuperä
- Lainasana (venäjä: katók)
- Levinneisyys
- paikoin kaakkoismurteet
- Vastineita
- karjala, lyydi, vepsä
Lainalähde: ← venäjä katók, g. katká ’luistinrata; jyrä; mankeli’.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | katka ’pyörivä puutela; luistinrata; työntökärryt’ |
|---|
| lyydi | katke̮ ’tela (veneen alle pantava)’ |
|---|
| vepsä | katk (g. ‑an) ’karttu, kaulin; salko, jolla tukkeja vieritetään veteen’ |
|---|