kau­lail­la

verbi/ˈkɑu̯lɑi̯lːɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kau-lail-la (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanasta: kaula

Merkitys

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Vaivuin sitte puoli-uneen ja uneksin, että vaimoni tuli luokseni, toi minulle puhtaat vaatteet, kaulaili minua ja sanoi: "Elä murehdi, ukkoseni, vielä me kerran siitämme kultaisia kananpoikia!" Siitä heräsin ja etsin vaimoani — turhaan.
— J. H. Erkko, Kootut teokset IV
Orvot ymmärsivät tarkoituksen; tunkivat rakkaasti yhä lujemmin isän rintaan, nojaten ja kaulaillen.
— Santeri Alkio, Eeva
Lisäksi albumi sisältää pari aikaisemmin levytettyä kappaletta uudelleensovitettuina versioina: Karjalan kunnailla -sarjassa esitetyn kappaleen Tähtisilmä (nimellä Yli kynnysten) sekä alun perin Anna Hanskille tehdyn kappaleen Kaulaillen.
— Wikipedia: Yhdessä & Erikseen

Etymologia

kaula + johdin -ile

Yhdyssanat ja johdokset

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • smooch

Esiintymistiheys

725 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 67 (tulla)

Yleisimmät: kaulailemaan 20 % · kaulailee 20 % · kaulailla 18 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kaulailla taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkaulailenkaulailinolen kaulaillutolin kaulaillut
sinäkaulailetkaulailitolet kaulaillutolit kaulaillut
hänkaulaileekaulailion kaulaillutoli kaulaillut
mekaulailemmekaulailimmeolemme kaulailleetolimme kaulailleet
tekaulailettekaulailitteolette kaulailleetolitte kaulailleet
hekaulailevatkaulailivatovat kaulailleetolivat kaulailleet
passiivikaulaillaankaulailtiinon kaulailtuoli kaulailtu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkaulailisinolisin kaulaillut
sinäkaulailisitolisit kaulaillut
hänkaulailisiolisi kaulaillut
mekaulailisimmeolisimme kaulailleet
tekaulailisitteolisitte kaulailleet
hekaulailisivatolisivat kaulailleet
passiivikaulailtaisiinolisi kaulailtu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkaulaile—
hänkaulailkoonolkoon kaulaillut
mekaulailkaamme—
tekaulailkaa—
hekaulailkootolkoot kaulailleet
passiivikaulailtakoonolkoon kaulailtu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkaulaillenlienen kaulaillut
sinäkaulailletlienet kaulaillut
hänkaulailleelienee kaulaillut
mekaulaillemmelienemme kaulailleet
tekaulaillettelienette kaulailleet
hekaulaillevatlienevät kaulailleet
passiivikaulailtaneenlienee kaulailtu

Infinitiivit

1. infinitiivikaulailla
1. inf. pitkä muotokaulaillakseen
2. inf. inessiivikaulaillessa
2. inf. inessiivi, passiivikaulailtaessa
2. inf. instruktiivikaulaillen
3. inf. inessiivikaulailemassa
3. inf. elatiivikaulailemasta
3. inf. illatiivikaulailemaan
3. inf. adessiivikaulailemalla
3. inf. abessiivikaulailematta
3. inf. instruktiivikaulaileman
4. infinitiivikaulaileminen
5. infinitiivikaulailemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikaulaileva
Passiivin 1. partisiippikaulailtava
Aktiivin 2. partisiippikaulaillut
Passiivin 2. partisiippikaulailtu
Agenttipartisiippikaulailema
Kieltopartisiippikaulailematon

Riimit

-ɑulɑilːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kaulailla. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kaulailla