kei­kaus

substantiivi/ˈkei̯kɑus/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. nopea tai äkillinen kallistuminen tai asennon muutos

Esimerkkilauseet

Onnen keikaus on teidät hionut, te jalokivet!
— Joel Lehtonen, Myrtti ja alppiruusu; Punainen Mylly
Jos oli aikaa ihmisillä ja Jässillä, teki hän kummallisia koukkuja, hyppyjä ja keikauksia, läsnäolevien suureksi huvitukseksi.
— Pietari Päivärinta, Minä ja muut
Hurme on kirjoittanut muun muassa kolmiosaisen, alakouluikäisille suunnatun Huimaa -fantasiaromaanisarjan, jonka osat ovat nimeltään Kiepaus, Kaipaus ja Keikaus.
— Wikipedia: Vuokko Hurme

Esiintymistiheys

306 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikeikaus
Genetiivikeikauksen
Partitiivikeikausta
Essiivikeikauksena
Translatiivikeikaukseksi
Inessiivikeikauksessa
Elatiivikeikauksesta
Illatiivikeikaukseen
Adessiivikeikauksella
Ablatiivikeikaukselta
Allatiivikeikaukselle
Abessiivikeikauksetta

Riimit

-eikɑus

Kaikki riimit

Lähteet