kelaaja
substantiivi/ˈkelɑːjɑ/ke-laa-ja (3 tavua) · 7 kirjainta
Johdettu sanasta: kelata
Merkitykset
(käännetty englannista)- henkilö tai laite, joka kelaa jotakin
- pyörätuolikelauksessa kilpaileva urheilija
Esimerkkilauseet
Se on jännittävä hetki sekä pöhnän kelaajille että pöhnässä olijoille.Vetehinen laittoi nyt poikansa toista koetusta kelaajan kanssa tekemään, kuka heistä muka kovemmin jaksaa huutaa.Isä sanoi: "No, kun ei muusta apua liene, niin pyydä kelaajata sovinnolle ja tarjoa hänelle rahoja, jos hän herkeää järveä kelaamasta."
Poika menikin samassa kelaajan luokse ja kysyi, mitä hän vaatisi, jos herkeäisi järveä kuiviin kelaamasta; mutta tämä vastasi, ettei hän taida huolia mistään, kelaa hän kuin kelaakin sen järven kuiviin, niin enemmän sen pohjalta rikkautta lähtee kuin minkä hän muuten saisi.Taivutustiedot
Taivutusluokka 10 (koira)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-elɑːjɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kelaaja. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kelaaja