ke­laa­ja

substantiivi/ˈkelɑːjɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ke-laa-ja (3 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: kelata

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. henkilö tai laite, joka kelaa jotakin
  2. pyörätuolikelauksessa kilpaileva urheilija

Esimerkkilauseet

Se on jännittävä hetki sekä pöhnän kelaajille että pöhnässä olijoille.
— Samuli Paulaharju, Kuva sieltä toinen täältä kautta Suur-Suomen
Vetehinen laittoi nyt poikansa toista koetusta kelaajan kanssa tekemään, kuka heistä muka kovemmin jaksaa huutaa.
— Eero Salmelainen, Suomen kansan satuja ja tarinoita
Isä sanoi: "No, kun ei muusta apua liene, niin pyydä kelaajata sovinnolle ja tarjoa hänelle rahoja, jos hän herkeää järveä kelaamasta." Poika menikin samassa kelaajan luokse ja kysyi, mitä hän vaatisi, jos herkeäisi järveä kuiviin kelaamasta; mutta tämä vastasi, ettei hän taida huolia mistään, kelaa hän kuin kelaakin sen järven kuiviin, niin enemmän sen pohjalta rikkautta lähtee kuin minkä hän muuten saisi.
— Eero Salmelainen, Suomen kansan satuja ja tarinoita

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-elɑːjɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kelaaja. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kelaaja