ke­laa­ja

substantiivi/ˈkelɑːjɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: kelata

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. henkilö tai laite, joka kelaa jotakin
  2. pyörätuolikelauksessa kilpaileva urheilija

Esimerkkilauseet

Se on jännittävä hetki sekä pöhnän kelaajille että pöhnässä olijoille.
— Samuli Paulaharju, Kuva sieltä toinen täältä kautta Suur-Suomen
Vetehinen laittoi nyt poikansa toista koetusta kelaajan kanssa tekemään, kuka heistä muka kovemmin jaksaa huutaa.
— Eero Salmelainen, Suomen kansan satuja ja tarinoita

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikelaaja
Genetiivikelaajan
Partitiivikelaajaa
Essiivikelaajana
Translatiivikelaajaksi
Inessiivikelaajassa
Elatiivikelaajasta
Illatiivikelaajaan
Adessiivikelaajalla
Ablatiivikelaajalta
Allatiivikelaajalle
Abessiivikelaajatta

Riimit

-elɑːjɑ

Kaikki riimit

Lähteet