kel­lon­soit­ta­ja

substantiivi/ˈkelːonˌsoi̯tːɑjɑ/
Jaa

Yhdyssana: kello + soittaja

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkilö, joka soittaa soittokelloja tai kirkonkelloja

Synonyymit

Liittyvät sanat

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Ja vanha kellonsoittaja, hullun tavoin, pää sekaisin, mykkänä suunsa avoin kiis tapuliin.
— Kaarlo Sarkia, Runot
Kuulehan, kellonsoittaja, tähystele sieltä tarkoin, etkö näe missään neitiä?
— Kálmán Mikszáth, Pyhän Pietarin sateenvarjo
Sanan merkitys siis muuttui vähitellen alkuperäisesta kellonsoittajasta ja tarkoitti ensin myös kirkonpalvelijaa ja sitten myös lasten opettajaa.
— Wikipedia: Lukkari

Englanninkieliset vastineet

  • bell ringer
  • ringer
  • toller

Esiintymistiheys

904 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
1.3
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.8
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikellonsoittaja
Genetiivikellonsoittajan
Partitiivikellonsoittajaa
Essiivikellonsoittajana
Translatiivikellonsoittajaksi
Inessiivikellonsoittajassa
Elatiivikellonsoittajasta
Illatiivikellonsoittajaan
Adessiivikellonsoittajalla
Ablatiivikellonsoittajalta
Allatiivikellonsoittajalle
Abessiivikellonsoittajatta

Riimit

-oitːɑjɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet