luk­ka­ri

erisnimi, substantiivi/ˈlukːɑri/
Jaa
Viittaa artikkeliin

luk-ka-ri (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 19 146. yleisin sana

Merkitykset

  1. kirkon vanha ammattinimike kellojen soittajalle
  2. pesäpallossa syöttäjäLukkari heitteli korkeita tolppia ja lyöjät löivät huteja.
  3. kangaspuissa oleva tukki, jolle kangas kiertyy
  4. (puhekieltä)lukujärjestysMe saatiin tänään seuraavan jakson lukkarit.

Esimerkkilauseet

Toinen loitsu samoilta seuduin on ilmeinen venäläinen laina, kuten sanat anheli, 'enkeli', papadja, 'papin rouva', ynnä lukkarien ja kirkonpalvelijan nimitykset todistavat.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Lukkari esitti Maijan asian ja vetäytyi sitte syrjään, vaan rovasti astui esiin ja alkoi heti yksinkertaisen toimituksen.
— Aina, Iltalampun ääressä II
Pääasiallinen ero baseballiin ja pesäpalloon on se, ettei lajissa ole lainkaan syöttäjää tai lukkaria, vaan lyöjä itse heittää pallon ilmaan, mistä hän myös sen lyö.
— Wikipedia: Brännboll

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan lukkari lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Papit, kirkkoherra ja apulainen, istuivat pöydän takana, suntio ja lukkari sivuilla.
— Aatu Koskelainen, Leivän ja seikkailun haussa
Kun nämä alkuvalmistukset oli suoritettu, nousi lukkari veisatakseen seisoviltaan.
— Eemeli Jaakkola, Neljän vuosisadan sukutalo
Kirkkomiesten keralla tulivat pitäjän lukkari, koulumestari ja suntio häihin.
— Johannes Häyhä, Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 6 Naimistavat

Etymologia

1lukkari1 – kanttori; kellonsoittaja, kirkonvartija ja lasten opettaja

Alkuperä
Lainasana (muinaisruotsi: klokkare)
Vanhin tieto
1555

Lainalähde: ← muinaisruotsi klokkare, klukkare, nykyruotsi klockare ’sama merkitys’, alkuaan ’kirkon kellonsoittaja’ (johd. sanasta muinaisruotsi klokka, klukka, nykyruotsi klocka ’kello’). Tästä myös pohjoissaame lukˈkar (eteläsaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’lukkari’, osittain myös ← suomi.

2lukkari2 – kangastukki (kangaspuissa)

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: klockare)
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
etupäässä Länsi-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala

Lainalähde: ← nykyruotsi murt. klockare, klockar-stocken (’‑tukki’) ’sama merkitys’ Todennäköisesti alkuaan (tukin päässä olevien lukitushampaiden ääntä jäljittelevä) onomat. sana, joka assosioiduttuaan sanaan lukkari1 on synnyttänyt sanonnan »maata lukkarin vieressä» (tytölle, joka ei saa aloituspäivänä kudotuksi tukin ympärille koko kierrosta kangasta).

3lukkari3 – lukujärjestys

Alkuperä
Johdos
Sanakirjassa
Käsitellään sanan luku yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, liivi ja 5 muuta kieltä

Vertaa lukujärjestys.

Verbin lukea johd. (katso tätä), jollaisia (erill. johdoksia tai alkup. vartalon edustajia) ovat myös

Vastineet sukukielissä (11 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenluku ’luku(määrä); (työ)tahti, loitsu; otsake’
karjalaluku ’lukumäärä, lasku, loitsu’
lyydilugu ’tili; määrä’
vatja(vatjan Kukkosin murre) luku ’(adv.) vähän; (s.) huolenpito, vaarinotto’
virolugu ’tapaus, juttu, (asiain)tila; arvo(stus); musiikkikappale; (vanh.) kerta, lukumäärä’ (→ latvia luga ’kerta, lukumäärä; tila; sävelmä’)
liiviluʾg ’lukumäärä’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamelokko ’lukumäärä, lasku’.

Vertailukohtia

saameloǥe, lokke
marilu ’10’
udmurtti, komili̮d ’luku, lasku’
mansilow ’10’.

Samaa juurta olevia sanoja

Alkuaan järki lienee ollut ’järjestys, kunto; rivi’. äänteellinen yhtäläisyys jälki sanan kanssa (katso tätä) on ilmeisesti aiheuttanut eräänlaista merkityksen lainautumista: murt. järilleen ’takaisin, jälleen’

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenjärestǟ, järkennǟ, järkeǟn ’heti’
karjalajärki ’järjestys, tila, kunto; järki; (adv.) aivan, ylen, hyvin’, jären ’kovin, varsin, hyvin’, järkieh ’heti; peräkkäin, jäljekkäin’
lyydid́ärgillē, ‑illeh, järilleh ’takaisin, taakse’
vepsäǵärǵ, d́ärk (adv.) ’aivan; vain, yksinomaan’
vatjajärkeäzä ’heti’, (vatjan Kukkosin murre) järkiǟ(stǟ), (suomi →) järestǟ ’sama merkitys’
virojärg (g. järje) ’vuoro, järjestys; jatko; jakso, rivi, sarja; asema, olotila’, järel ’jäljessä’, järgmine ’seuraava, jälkimmäinen’.

itämerensuomi → pohjoissaame jærˈgâ (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’järki, äly; keli; siivo, järjestys’.

Lähisukukielissä

karjalajärelläh, järilleh ’sama merkitys’, viro järele jne.

Sattumaa lienee, että muun muassa turkkilaisissa kielissä on samantapaisia sanoja, esimerkiksi järgä ’rivi, järjestys’.

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.sexton
  • ruotsiklockare
  • saksaKüster
  • viroköster

Englanninkieliset vastineet

  • sexton

Esiintymistiheys

5 671 esiintymää · 2.2 / milj.

Suomi24
1.2
Sanomalehdet
17.2
Aikakauslehdet
7.1
Wikipedia
7.2
Reddit
1.0
Tekstitykset
0.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 6 (paperi)

Yleisimmät: lukkari 61 % · lukkarin 16 % · lukkarit 6 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ukːɑri

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Lukkari. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lukkari