lukkari
erisnimi, substantiivi/ˈlukːɑri/luk-ka-ri (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 19 146. yleisin sana
Merkitykset
- kirkon vanha ammattinimike kellojen soittajalle
- pesäpallossa syöttäjäLukkari heitteli korkeita tolppia ja lyöjät löivät huteja.
- kangaspuissa oleva tukki, jolle kangas kiertyy
- (puhekieltä)lukujärjestysMe saatiin tänään seuraavan jakson lukkarit.
Esimerkkilauseet
Toinen loitsu samoilta seuduin on ilmeinen venäläinen laina, kuten sanat anheli, 'enkeli', papadja, 'papin rouva', ynnä lukkarien ja kirkonpalvelijan nimitykset todistavat.Lukkari esitti Maijan asian ja vetäytyi sitte syrjään, vaan rovasti astui esiin ja alkoi heti yksinkertaisen toimituksen.Pääasiallinen ero baseballiin ja pesäpalloon on se, ettei lajissa ole lainkaan syöttäjää tai lukkaria, vaan lyöjä itse heittää pallon ilmaan, mistä hän myös sen lyö.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan lukkari lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Substantiivit
- Verbit
Papit, kirkkoherra ja apulainen, istuivat pöydän takana, suntio ja lukkari sivuilla.Kun nämä alkuvalmistukset oli suoritettu, nousi lukkari veisatakseen seisoviltaan.Kirkkomiesten keralla tulivat pitäjän lukkari, koulumestari ja suntio häihin.Etymologia
1lukkari1 – kanttori; kellonsoittaja, kirkonvartija ja lasten opettaja
- Alkuperä
- Lainasana (muinaisruotsi: klokkare)
- Vanhin tieto
- 1555
Lainalähde: ← muinaisruotsi klokkare, klukkare, nykyruotsi klockare ’sama merkitys’, alkuaan ’kirkon kellonsoittaja’ (johd. sanasta muinaisruotsi klokka, klukka, nykyruotsi klocka ’kello’). Tästä myös pohjoissaame lukˈkar (eteläsaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’lukkari’, osittain myös ← suomi.
2lukkari2 – kangastukki (kangaspuissa)
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: klockare)
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- etupäässä Länsi-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala
Lainalähde: ← nykyruotsi murt. klockare, klockar-stocken (’‑tukki’) ’sama merkitys’ Todennäköisesti alkuaan (tukin päässä olevien lukitushampaiden ääntä jäljittelevä) onomat. sana, joka assosioiduttuaan sanaan lukkari1 on synnyttänyt sanonnan »maata lukkarin vieressä» (tytölle, joka ei saa aloituspäivänä kudotuksi tukin ympärille koko kierrosta kangasta).
3lukkari3 – lukujärjestys
- Alkuperä
- Johdos
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan luku yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, liivi ja 5 muuta kieltä
Vertaa lukujärjestys.
Verbin lukea johd. (katso tätä), jollaisia (erill. johdoksia tai alkup. vartalon edustajia) ovat myös
Vastineet sukukielissä (11 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | luku ’luku(määrä); (työ)tahti, loitsu; otsake’ |
|---|---|
| karjala | luku ’lukumäärä, lasku, loitsu’ |
| lyydi | lugu ’tili; määrä’ |
| vatja | (vatjan Kukkosin murre) luku ’(adv.) vähän; (s.) huolenpito, vaarinotto’ |
| viro | lugu ’tapaus, juttu, (asiain)tila; arvo(stus); musiikkikappale; (vanh.) kerta, lukumäärä’ (→ latvia luga ’kerta, lukumäärä; tila; sävelmä’) |
| liivi | luʾg ’lukumäärä’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | lokko ’lukumäärä, lasku’. |
|---|
Vertailukohtia
| saame | loǥe, lokke |
|---|---|
| mari | lu ’10’ |
| udmurtti, komi | li̮d ’luku, lasku’ |
| mansi | low ’10’. |
Samaa juurta olevia sanoja
Alkuaan järki lienee ollut ’järjestys, kunto; rivi’. äänteellinen yhtäläisyys jälki sanan kanssa (katso tätä) on ilmeisesti aiheuttanut eräänlaista merkityksen lainautumista: murt. järilleen ’takaisin, jälleen’
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | järestǟ, järkennǟ, järkeǟn ’heti’ |
|---|---|
| karjala | järki ’järjestys, tila, kunto; järki; (adv.) aivan, ylen, hyvin’, jären ’kovin, varsin, hyvin’, järkieh ’heti; peräkkäin, jäljekkäin’ |
| lyydi | d́ärgillē, ‑illeh, järilleh ’takaisin, taakse’ |
| vepsä | ǵärǵ, d́ärk (adv.) ’aivan; vain, yksinomaan’ |
| vatja | järkeäzä ’heti’, (vatjan Kukkosin murre) järkiǟ(stǟ), (suomi →) järestǟ ’sama merkitys’ |
| viro | järg (g. järje) ’vuoro, järjestys; jatko; jakso, rivi, sarja; asema, olotila’, järel ’jäljessä’, järgmine ’seuraava, jälkimmäinen’. |
itämerensuomi → pohjoissaame jærˈgâ (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’järki, äly; keli; siivo, järjestys’.
Lähisukukielissä
| karjala | järelläh, järilleh ’sama merkitys’, viro järele jne. |
|---|
Sattumaa lienee, että muun muassa turkkilaisissa kielissä on samantapaisia sanoja, esimerkiksi järgä ’rivi, järjestys’.
Samaa juurta olevia sanoja
Yhdyssanat ja johdokset
Yhdyssanat
Johdokset
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.sexton
- ruotsiklockare
- saksaKüster
- viroköster
Englanninkieliset vastineet
- sexton
Esiintymistiheys
5 671 esiintymää · 2.2 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 6 (paperi)
Yleisimmät: lukkari 61 % · lukkarin 16 % · lukkarit 6 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ukːɑri
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Lukkari. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lukkari