kel­lo­poi­ju

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

kel-lo-poi-ju (4 tavua) · 10 kirjainta

Yhdyssana: kello + poiju

Merkitys

  1. ääniopastimena toimiva merimerkki, jossa poijun päälle rakennettuun suojaavaan kehikkoon sijoitettu merenkäynnin voimalla kilisevä kello avustaa heikon näkyvyyden aikana vesillä liikkujia suuntimisessa

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kellopoiju kaukana oikealla... vasemmalla brekersit... ja taas oli kaikki pimeää.
— Väinö Hämeen-Anttila, Tyynen meren rannikolta
Ja kuolleissa mainingeissa keinuva kellopoiju oli soittanut lohduttoman soinnutonta säveltä korviin, joista Sienan ihmeellisten kirkonkellojen hopeakaiut eivät vielä olleet häipyneet.
— Erkki Kivijärvi, Tiimalasissa valuu hiekka
Tässäkin viime vuonna kun heitimme yht'aikaa teekun (italialaisen) kanssa kilpaa, niin eipäs teeku äkännytkään ruveta nostamaan kellopoijun kohdalta, ennenkuin minulla oli verkko jo puoleksi veneessä... Rupesi sekin sitte, mutta virta vei sen jo niin likelle brekersejä, että se alkoi arvella: katkasenko ma verkon vai yritänkö saada kaiken sisään?
— Väinö Hämeen-Anttila, Tyynen meren rannikolta

Etymologia

kello + poiju Luokka:Suomen kielen merenkulun sanasto

Hierarkia

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • acoustic buoy
  • bell buoy
  • gong buoy
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kellopoiju. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kellopoiju