kel­lot

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: kello

Merkitykset

  1. yksi kellokasvien heimoon kuuluvista suvuista (Campanula)
  2. monikon muoto sanasta kello
  3. monikon akkusatiivi sanasta kello

Synonyymit

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Ja nyt kumahtavat kirkkojen kellot, kaukaa vuoristosta.
— Joel Lehtonen, Myrtti ja alppiruusu; Punainen Mylly
Ma tartun onneni ohjihin ja helmiruoskani läiskyy, ma katson silmies pohjihin, kun revontulet ne räiskyy; ja katsos kuinka ne orhit laukkaa ja lumi sinkoo ja hanki paukkaa, kas taivaan tähdetkin ilakoi, ja talven valkoiset kellot soi!
— Larin-Kyösti, Kulkurin lauluja
Teollisuuden tuotteista tunnetaan ulkomailla perinteisesti parhaiten kellot, linkkuveitset, suklaa, viinit ja juustot.
— Wikipedia: Sveitsi

Englanninkieliset vastineet

  • bell
  • chime
aiheet:

Lähteet