kä­si­kel­lo

Katsottuansa suurta kultakelloa, joka riippui hänen kupeellansa, ja huomattuansa kellon olevan neljännestä vailla kahta, soitti hän käsikelloa ja sanoi sisään rientävälle palvelusneitsyelle: "minulla on vielä viisi minuuttia.

Mutta ei ollut kelloa — en ainakaan löytänyt muuta kuin koristetun messinkikapineen, käsikellon, joka oli muiden pikkuesineiden joukossa uunin reunuksella.

Tallinnassa sijaitsevassa musiikkikoulussa käsikellon soittoa voi opiskella pääaineena.