ke­lu­ve­ne

substantiivi/ˈkeluˌʋeneˣ/
Jaa

Yhdyssana: kelu + vene

Merkitys

  1. uitossa käytetty kookas soutuvene, joka oli varustettu keskimmäisten hankaimien paikalle asennetulla vääntötapeilla pyöritettävällä kelulla ja keskelle perää sijoitetulla kaksi- tai kolmirullaisella ohjainhaarukalla, jonka läpi sinkki kulki

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Kirkkosalin katossa riippuu lappeenrantalaisen venepuusepän Juha Niemisen rakentama keluvene.
Wikipedia: Lauritsalan kirkko
Keluuvene (myös nimellä keluvene) on tukinuiton apuvene.
Wikipedia: Keluuvene

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikeluvene
Genetiivikeluveneen
Partitiivikeluvenettä
Essiivikeluveneenä
Translatiivikeluveneeksi
Inessiivikeluveneessä
Elatiivikeluveneestä
Illatiivikeluveneeseen
Adessiivikeluveneellä
Ablatiivikeluveneeltä
Allatiivikeluveneelle
Abessiivikeluveneettä

Riimit

-ene

Kaikki riimit

Lähteet