keluvene

substantiivi

/ˈkeluˌʋeneˣ/

Yhdyssana: kelu + vene

Merkitys

1.uitossa käytetty kookas soutuvene, joka oli varustettu keskimmäisten hankaimien paikalle asennetulla vääntötapeilla pyöritettävällä kelulla ja keskelle perää sijoitetulla kaksi- tai kolmirullaisella ohjainhaarukalla, jonka läpi sinkki kulki

Kirkkosalin katossa riippuu lappeenrantalaisen venepuusepän Juha Niemisen rakentama keluvene.

Keluuvene ( myös nimellä keluvene) on tukinuiton apuvene.

Taivutusluokka 48

-ene