kero
erisnimi, substantiivi/ˈkero/ke-ro (2 tavua) · 4 kirjainta
Merkitykset
substantiivi
- paljas, puita kasvamaton tunturinlaki
erisnimi
- suomalainen sukunimi
Esimerkkilauseet
Kerojen juurelta työntyi vastaan Inganniemi, jolla sijaitsi Aslakin kotakylä."Jospa katsomme, mitä rakastettu opettajamme sanoo", puhui Kero-Pieti hetken päästä.Nimi voi olla yhteydessä sanaan kero, mikä tarkoittaa kitaa, nielua tai kurkkua.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kero lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Substantiivit
- Verbit
Kustantamon tunnetuimpia kirjailijanimiä ovat Panu Kaila, Esa Kero, Risto Vuolle-Apiala sekä englantilaiset David Hewson ja Barbara Nadel.Ranteet yhä nuorissa koukkii Henrik Kurki keron huippua kohti.Etymologia
1kero1 – paljas, tasainen tunturin laki
- Alkuperä
- Lainasana (luulajansaame)
- Vanhin tieto
- Lönnrotin sanakirjan lisävihko, 1886
- Levinneisyys
- Peräpohja
- suomikero
- luulajansaamevertaa luulajansaame tjǟrrō, pohjoissaame čærro ’sama merkitys’
2kero2 – kita, kurkku, nielu
- Vanhin tieto
- Gustaf Erik Eurén (eli 1818–1872)
- Levinneisyys
- Kainuu
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, ruotsinsaame, vatja, viro
Näistä erillään pidettävä on sanue, jonka 1. tavussa on alkup. o:
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kerus: sȫmäk. ’ruokatorvi’, hōkuk. ’henkitorvi’ |
|---|---|
| karjala | kero(i) ’kurkku, kita, suu; henkitorvi’ |
| lyydi | kero, keroi, keruoi ’ruokatorvi, kurkku’, keruz ’nielu (pyydyksen)’ |
| vepsä | kerus ’kurkku, nielu, ahdas kohta’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| ruotsinsaame | ruotsinsaame karas, kirs, eteläsaame g´ïrse, luulajansaame karras, turjansaame kars ’henkitorvi, kurkku’. |
|---|
Vertailukohtia
| inkeroinen | kori (g. korin) ’kurkku, kurkunpää’ |
|---|---|
| vatja | ke̮ri, ke̮rimuz, (vatjan Kukkosin murre) kori (mon. kored) ’kurkku, henkitorvi’ |
| viro | kõri (g. kõri, kõre), murt. (Wied) kori (g. kori) ’kurkku, henki- tai ruokatorvi, nielu’. |
Jompaankumpaan em. sanueista voidaan verrata udmurtti gur: gur-ul ’leuka, leuan alla oleva osa kaulaa; kupu, rinta’ (ul ’ala’) | komi gorań ’(eläimen) ruokatorvi’. Kuitenkin on mahdollista, että sanoissa on eri tahoilla vain satunnaisesti samannäköistä deskr.-onomat. ainesta.
3kero3 – vuoro
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kera yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä
Ainakin osittain painottomassa asemassa kuluneita kerta (katso tätä) paradigman muotoja. Toisaalta nämä partikkelit on yhdistetty suomi kerä tai kerätä sanoihin, edelleen murresanaan kero (Lönnr 1874; paikoin länsimurteet) ’vuoro’, keroa, kerosta, kerolleen, keroin, kerottain, kerottaisin, kerotellen ’vuorottain, vuorotellen’. Samantapaisia lyhyitä postposition tai päätteen luonteisia ilmauksia tavataan muutamissa etäsukukielissä: mari ‑ke, ‑γe (kapke ’ruumiilla, vartalolla’, watə̑γe ’vaimon kera’), komi ke̮d, ‑ked, ‑ke̮t (meke̮d, ‑ked, ‑ke̮t ’minun kanssani’, jne.), jotka kuitenkaan eivät etymologisesti kuulune tähän.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kera, kerä, keral, kerrāl, keralla, kerran ’mukaan, mukana; kanssa’ |
|---|---|
| karjala | kera, kere, ker, keroa, kela, kele, kel, kene, kenä, ken, kee, keh, ke, t́e ’sama merkitys’ |
| lyydi | ker, kera, kere, kerä, keral, kele̮, ke ’sama merkitys’ |
| vepsä | ker, kera, kerä, kerd, ked, ke, kel, kerdal, kerdale̮ ’sama merkitys’ |
Samaa juurta olevia sanoja
4kero4 – pulipää
- Alkuperä
- Lainasana (germaaninen: *skeran)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan keritä yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, liivi
Lainalähde: ← germaaninen *skeran (prs. yks. 3. p. *skeriđ tai *skeriþ), vertaa muinaisnorja skera, muinaisruotsi skæra, nykyruotsi skära ’leikata, keritä’.
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | keritä (prs. keritsen) ’keritä lammasta, leikata hiuksia’ |
|---|---|
| karjala | keritä ’leikata varsinkin villaa lampaista, keritä’, keritteä ’keritä, leikata’ |
| lyydi | keritä, keŕita (‑itšen) |
| vepsä | keŕita, kerita (‑itšen) |
| liivi | kerīkšə ’sama merkitys’ |
Samaa juurta olevia sanoja
Lue myös Kotuksen kirjoitus keritä.
Liittyvät sanat
Esiintymistiheys
4 164 esiintymää · 1.6 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1 (valo)
Yleisimmät: kero 51 % · keroa 22 % · keron 15 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ero
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kero. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kero