ke­ro

erisnimi, substantiivi/ˈkero/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ke-ro (2 tavua) · 4 kirjainta

Merkitykset

substantiivi

  1. paljas, puita kasvamaton tunturinlaki

erisnimi

  1. suomalainen sukunimi

Esimerkkilauseet

Kerojen juurelta työntyi vastaan Inganniemi, jolla sijaitsi Aslakin kotakylä.
— Lauri Haarla, Kurkien taru
"Jospa katsomme, mitä rakastettu opettajamme sanoo", puhui Kero-Pieti hetken päästä.
— Väinö Kataja, Koskenlaskijan morsian
Nimi voi olla yhteydessä sanaan kero, mikä tarkoittaa kitaa, nielua tai kurkkua.
— Wikipedia: Kerava

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kero lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kustantamon tunnetuimpia kirjailijanimiä ovat Panu Kaila, Esa Kero, Risto Vuolle-Apiala sekä englantilaiset David Hewson ja Barbara Nadel.
— Wikipedia: Moreeni (kirjankustantamo)
Ranteet yhä nuorissa koukkii Henrik Kurki keron huippua kohti.
— Lauri Haarla, Kurkien taru

Etymologia

1kero1 – paljas, tasainen tunturin laki

Alkuperä
Lainasana (luulajansaame)
Vanhin tieto
Lönnrotin sanakirjan lisävihko, 1886
Levinneisyys
Peräpohja
  1. suomikero
  2. luulajansaamevertaa luulajansaame tjǟrrō, pohjoissaame čærro ’sama merkitys’

2kero2 – kita, kurkku, nielu

Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén (eli 1818–1872)
Levinneisyys
Kainuu
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, ruotsinsaame, vatja, viro

Näistä erillään pidettävä on sanue, jonka 1. tavussa on alkup. o:

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkerus: sȫmäk. ’ruokatorvi’, hōkuk. ’henkitorvi’
karjalakero(i) ’kurkku, kita, suu; henkitorvi’
lyydikero, keroi, keruoi ’ruokatorvi, kurkku’, keruz ’nielu (pyydyksen)’
vepsäkerus ’kurkku, nielu, ahdas kohta’

Kaukaisemmissa sukukielissä

ruotsinsaameruotsinsaame karas, kirs, eteläsaame g´ïrse, luulajansaame karras, turjansaame kars ’henkitorvi, kurkku’.

Vertailukohtia

inkeroinenkori (g. korin) ’kurkku, kurkunpää’
vatjake̮ri, ke̮rimuz, (vatjan Kukkosin murre) kori (mon. kored) ’kurkku, henkitorvi’
virokõri (g. kõri, kõre), murt. (Wied) kori (g. kori) ’kurkku, henki- tai ruokatorvi, nielu’.

Jompaankumpaan em. sanueista voidaan verrata udmurtti gur: gur-ul ’leuka, leuan alla oleva osa kaulaa; kupu, rinta’ (ul ’ala’) | komi gorań ’(eläimen) ruokatorvi’. Kuitenkin on mahdollista, että sanoissa on eri tahoilla vain satunnaisesti samannäköistä deskr.-onomat. ainesta.

3kero3 – vuoro

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kera yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä

Ainakin osittain painottomassa asemassa kuluneita kerta (katso tätä) paradigman muotoja. Toisaalta nämä partikkelit on yhdistetty suomi kerä tai kerätä sanoihin, edelleen murresanaan kero (Lönnr 1874; paikoin länsimurteet) ’vuoro’, keroa, kerosta, kerolleen, keroin, kerottain, kerottaisin, kerotellen ’vuorottain, vuorotellen’. Samantapaisia lyhyitä postposition tai päätteen luonteisia ilmauksia tavataan muutamissa etäsukukielissä: mari ‑ke, ‑γe (kapke ’ruumiilla, vartalolla’, watə̑γe ’vaimon kera’), komi ke̮d, ‑ked, ‑ke̮t (meke̮d, ‑ked, ‑ke̮t ’minun kanssani’, jne.), jotka kuitenkaan eivät etymologisesti kuulune tähän.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkera, kerä, keral, kerrāl, keralla, kerran ’mukaan, mukana; kanssa’
karjalakera, kere, ker, keroa, kela, kele, kel, kene, kenä, ken, kee, keh, ke, t́e ’sama merkitys’
lyydiker, kera, kere, kerä, keral, kele̮, ke ’sama merkitys’
vepsäker, kera, kerä, kerd, ked, ke, kel, kerdal, kerdale̮ ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

4kero4 – pulipää

Alkuperä
Lainasana (germaaninen: *skeran)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan keritä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, liivi

Lainalähde: ← germaaninen *skeran (prs. yks. 3. p. *skeriđ tai *skeriþ), vertaa muinaisnorja skera, muinaisruotsi skæra, nykyruotsi skära ’leikata, keritä’.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkeritä (prs. keritsen) ’keritä lammasta, leikata hiuksia’
karjalakeritä ’leikata varsinkin villaa lampaista, keritä’, keritteä ’keritä, leikata’
lyydikeritä, keŕita (‑itšen)
vepsäkeŕita, kerita (‑itšen)
liivikerīkšə ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus keritä.

Esiintymistiheys

4 164 esiintymää · 1.6 / milj.

Suomi24
1.4
Sanomalehdet
6.8
Aikakauslehdet
2.9
Wikipedia
1.2
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: kero 51 % · keroa 22 % · keron 15 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ero

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kero. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kero