kers­ku­ja

substantiivi/ˈkerskujɑ/
Jaa

3 tavua · 8 kirjainta · taivutustyyppi 10 (koira)

Johdettu sanasta: kerskua

Merkitys

  1. henkilö, joka kerskuu

Esimerkkilauseet

Lume silmissä hällä, pää sekaisin on; kevyt kerskuja niin pääs' suosiohon, ja hän kotiinsa puolison vei.
— Eino Railo, Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja
Oli käynyt vähän verille ja Arviiti oli muutenkin sellainen isänsä rikkauksilla kerskuja.
— Juho Koskimaa, Ja sitten jätkä kuoli
Ja kun hän sitten tapaa tuon kerskujan jossakin kahdenkesken, niin silloin... Hän puri huomaamattaan hammastaan ja katsoi pelästyneenä ympärilleen.
— Konrad Lehtimäki, Yhdennellätoista hetkellä
Lahja puistaa kerskujaa niskatukasta.
— Aaro Hellaakoski, Suljettujen ovien takana
Vai kansoja nämä sotamiehet! Nämä kerskujat, pöyhkeilijät! Nämä pelivimmaiset juopuneet!
— Joel Lehtonen, Myrtti ja alppiruusu; Punainen Mylly

Etymologia

kerskua + johdin -ja

Esiintymistiheys

145 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-erskujɑ

Kaikki riimit

Lähteet