Asiasanasto.fi

kevät

substantiivi

/ˈkeʋæt/

Merkitys

  1. 1.talven jälkeinen ja ennen kesää oleva vuodenaika. Pohjoisella pallonpuoliskolla maaliskuusta toukokuuhun. Eteläisellä pallonpuoliskolla syyskuusta marraskuuhun.kohti kevättä

Synonyymit

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.spring
  • ruotsivår
  • saksaFrühling (m), Lenz (m), Frühjahr (n)
  • ranskaprintemps (m)
  • venäjäвесна
  • esp.primavera (f)
  • virokevad
  • italiaprimavera (f)
  • puolawiosna
  • norjavår (m)

Hierarkia

Yläkäsitteet

Alakäsitteet

Esimerkkilauseet

Mutta silti kevät koittaa, saapuu suuri Suomen suvi, päivä nousee, valo voittaa, koituu kukkakuiden huvi.

Kössi Kaatra, Murroksessa

Kevät kurkistelee sisään ikkunoista, — tunnen muuten erään miehen, joka aikoo tehdä kirjan keväästä.

Juho Koskimaa, Elämää katsellessa

Kesäkuukausina alueilla, joilla merijää on sulanut kokonaan pois, jääkarhut elelevät maalla ja käyttävät syksyyn asti, neljästä jopa kahdeksan kuukauden ajan, ravinnokseen pelkästään keväällä keräämänsä rasvakerrosta.

Wikipedia: Jääkarhu

Englanninkieliset vastineet

  • spring

Esiintymistiheys

384 438 esiintymää, 146.5 / milj.

Suomi24
133.8
Sanomalehdet
321.6
Aikakauslehdet
378.1
Wikipedia
316.0
Reddit
55.0
Tekstitykset
23.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 44

Nominatiivikevät
Genetiivikevään
Partitiivikevättä
Essiivikeväänä
Translatiivikevääksi
Inessiivikeväässä
Elatiivikeväästä
Illatiivikevääseen
Adessiivikeväällä
Ablatiivikeväältä
Allatiivikeväälle
Abessiivikeväättä

Riimit

-eʋæt

Kaikki riimit