kieh­ku­rai­nen

adjektiivi/ˈkie̯hkurɑi̯nen/
Jaa

Merkitys

  1. (Kasvitiede)lehtiasento, jossa varren kussakin nivelessä on vähintään kaksi lehteä

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.whorled, verticillate
  • ruotsikranssittande, kransställd
  • norjakransstilt

Esimerkkilauseet

Se seisoo niinkuin morsian ihana Ja guoleks' hymyy, puoleksi vakaa on; Sen kulmilla on kiehkurainen Suloista laps'ajan muistelmista.
— Godenhjelm, Runous ja runouden muodot
Hän kohotti päätään — se oli Sametov, sama Sametov, jolla oli sormuksia, ketjuja, musta, kiehkurainen ja pomadoittu tukka, aistikas liivi, hieman kulunut takki ja likanen kaulus.
— F. M. Dostojevski, Rikos ja rangaistus
Kehityslinjan ominaisuuksia ovat eräät alkaloidit, solujen pienet oksalaattikiteet, kiehkurainen hetiö, tietynlainen siitepölyn seinämän rakenne ja kärki -istukallinen, riippuva siemenaihe.
— Wikipedia: Monimiaceae

Englanninkieliset vastineet

  • whorled
  • verticillate

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikiehkurainen
Genetiivikiehkuraisen
Partitiivikiehkuraista
Essiivikiehkuraisena
Translatiivikiehkuraiseksi
Inessiivikiehkuraisessa
Elatiivikiehkuraisesta
Illatiivikiehkuraiseen
Adessiivikiehkuraisella
Ablatiivikiehkuraiselta
Allatiivikiehkuraiselle
Abessiivikiehkuraisetta

Riimit

-ɑinen

Kaikki riimit

Lähteet