Asiasanasto.fi

kie­kai­susubstantiivi

/ˈkie̯kɑi̯su/

Johdettu sanasta: kiekaista

Merkitys

  1. 1.lyhyt kiekuminen

Etymologia

kiekaista + johdin -u

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Loppuvedokseen kukkopoika kuitenkin tempaisi kiekaisun, joka vuorostaan pani vanhan heltan punoittamaan, vieläpä nokankin pahaenteisesti tuhahtelemaan.

Urho Karhumäki, Kylä järven rannalla

Ravintolan radiosta kuuluu tällaiseen aurinkoiseen keskipäivään sopimaton ja repivä hotti, joka päättyy pitkään kiekaisuun.

Reino Rauanheimo, Taikapiiri

Äänenmurroksessa on hankala laulaa, ääntä on vaikea hallita ja joskus väistämättä ääni hyppää modaalista falsettiin tuottaen eräänlaisen kiekaisun ja joka on sangen nolostuttavaa yleisön edessä.

Wikipedia: Poikakuoro

Esiintymistiheys

349 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikiekaisu
Genetiivikiekaisun
Partitiivikiekaisua
Essiivikiekaisuna
Translatiivikiekaisuksi
Inessiivikiekaisussa
Elatiivikiekaisusta
Illatiivikiekaisuun
Adessiivikiekaisulla
Ablatiivikiekaisulta
Allatiivikiekaisulle
Abessiivikiekaisutta

Riimit

-iekɑisu

Kaikki riimit