kie­li­kor­va

substantiivi/ˈkie̯liˌkorʋɑ/
Jaa

Yhdyssana: kieli + korva

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. vaistomainen ja intuitiivinen taju kielen luontevasta ilmaisutavasta

Esimerkkilauseet

Työ sujui hyvin, sillä Aapolla oli herkkä kielikorva ja lapsena opittu ääntäminen helpotti paljon.
— Selma Anttila, Kaupungin lapsi
Siis on kuitenkin täytynyt tapahtua käänne mielipiteissä, joka niin on muuttanut yleisön kielikorvan.
— Eino Leino, Kootut teokset XVI
Campbellin havainnot perustuvat amerikansuomalaisten kielikorvaan.
— Wikipedia: Kontinkieli

Esiintymistiheys

1 451 esiintymää · 0.6 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
8.3
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.9
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikielikorva
Genetiivikielikorvan
Partitiivikielikorvaa
Essiivikielikorvana
Translatiivikielikorvaksi
Inessiivikielikorvassa
Elatiivikielikorvasta
Illatiivikielikorvaan
Adessiivikielikorvalla
Ablatiivikielikorvalta
Allatiivikielikorvalle
Abessiivikielikorvatta

Riimit

-orʋɑ

Kaikki riimit

Lähteet