Asiasanasto.fi

kielikunta

substantiivi

/ˈkie̯liˌkuntɑ/

Yhdyssana: kieli + kunta

Merkitys

  1. 1.(kielitiede)oletetun ja yleensä myös tieteellisesti todistetun sukulaisuuden perusteella tehdyn jaon mukaisesti yhteen kuuluvien kielten ryhmä, kieliperhe

Etymologia

kieli + kunta

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.language family
  • ruotsispråkfamilj
  • saksaSprachfamilie (f)
  • ranskafamille de langues (f)
  • esp.familia de lenguas (f)
  • italiafamiglia linguistica (f)

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Enemmän kuin vanhimpien kirjallisten muistomerkkien selvittäminen, paremmin kuin alhaisimpien raakalaiskansojen puheesta poimitut kielinäytteet, on tähän asti ihmiskielen elämää valaissut muutamaan monihaaraiseen, monella eri tavalla kehittyneeseen kielikuntaan, kuten indo-eurooppalaiseen ja suomalais-ugrilaiseen, kohdistunut, ankarasti tieteellistä menetelmää noudattava tutkimus.

Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto

Lapinkielen asemasta suomalais-ugrilaisessa kielikunnassa ovat tutkijat lausuneet erilaisia olettamuksia.

Uno Harva, Lappalaisten uskonto

Hän on tunnettu transeuraasialaisia kieliä koskevasta hypoteesista, joka ryhmittelee japanilaiset kielet, korealaiset kielet, tunguusikielet, mongolikielet ja turkkilaiset kielet yhdeksi kielikunnaksi.

Wikipedia: Martine Robbeets

Englanninkieliset vastineet

  • phylum
  • language family

Esiintymistiheys

712 esiintymää, 0.3 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
7.3
Reddit
0.6
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Nominatiivikielikunta
Genetiivikielikunnan
Partitiivikielikuntaa
Essiivikielikuntana
Translatiivikielikunnaksi
Inessiivikielikunnassa
Elatiivikielikunnasta
Illatiivikielikuntaan
Adessiivikielikunnalla
Ablatiivikielikunnalta
Allatiivikielikunnalle
Abessiivikielikunnatta

Riimit

-untɑ

Kaikki riimit