Asiasanasto.fi

kantakieli

substantiivi

/ˈkɑntɑˌkie̯li/

Yhdyssana: kanta + kieli

Merkitys

  1. 1.(kielitiede)kielimuoto, johon nykyisen kielen rakenne, muoto, kielioppi, sanasto tai yksittäinen sana perustuuindoeurooppalainen kantakieli, uralilainen kantakieli

Synonyymit

Etymologia

kanta + kieli

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.parent language, proto-language
  • ruotsiurspråk
  • saksaUrsprache (f)
  • ranskalangue reconstruite, proto-langue, langue-mère
  • esp.protolengua
  • viroalgkeel, aluskeel

Esimerkkilauseet

Kielihistoriallisiin todistuksiin nähden on erittäin kiinnostavaa vertailla alkugermaanilaista kieltä, josta kielentutkijat ovat päässeet perille, indoeurooppalaiseen kantakieleen.

Carl Grimberg, Kansojen historia 4 Vanha aika IV

Uraalilaisesta haarautuu toisaalle samojedilainen, toisaalle suomalais-ugrilainen kantakieli, ja viimeksimainittua puhunut kantakansa oli jatkamassa kulttuurin kehitystä uraalilaisen ajan lopusta noin v. 2500 tienoille e.Kr.

Rudolf Dillström, Kalevala ja meri

paikan ilmaisut kaukaa, kauempaa, ulkoa, kotoa, vastapäätä luetaan joskus partitiiviksi, mutta kielihistoriallisesti kysymyksessä on jäänne uralilaisen kantakielen separatiivi -nimisestä paikallissijasta.

Wikipedia: Partitiivi

Englanninkieliset vastineet

  • parent language
  • proto-language

Esiintymistiheys

824 esiintymää, 0.3 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
4.9
Reddit
1.6
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 26

Nominatiivikantakieli
Genetiivikantakielen
Partitiivikantakieltä
Essiivikantakielenä
Translatiivikantakieleksi
Inessiivikantakielessä
Elatiivikantakielestä
Illatiivikantakieleen
Adessiivikantakielellä
Ablatiivikantakieleltä
Allatiivikantakielelle
Abessiivikantakielettä

Riimit

-ieli

Kaikki riimit