Asiasanasto.fi

kielitaito

substantiivi

/ˈkie̯liˌtɑi̯to/

Yhdyssana: kieli + taito

Merkitys

  1. 1.(luonnollisen) kielen puhumisen, kirjoittamisen ja ymmärtämisen kyky ja osaaminen

Etymologia

kieli + taito

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.knowledge, language, proficiency
  • ruotsispråkfärdighet, språkkunnighet, språkkunskap
  • saksaSprachfertigkeit, Sprachbeherrschung, Sprachkenntnisse, Sprachkunst

Esimerkkilauseet

"Parlez vous po fransuski?" kysyi hän kiukustuneena, huomatessaan kielitaitonsa loppuvan.

Matti Kurikka, Pilven hattaroita I

Tarkastaja teki opettajattarelle muutamia kysymyksiä, joihin tämä vastasi selvään ja hitaasti puhtaalla itaalian kielellä, katsahtaen väliin sindacoon, sillä hän tiesi, että hänen kielitaitonsakin laskettaisiin vaakaan.

Edmondo de Amicis, Kansakoulu-opettajan nuoruudenvaiheet

Kaksikielisen kunnan tai valtion työntekijöistä kaikkien ei tarvitse olla kielitaitoisia, riittää että viranomainen järjestää työt niin, että kielitaitoisia työntekijöitä on tarjolla siellä, missä kielitaitoa tarvitaan.

Wikipedia: Suomen kielipolitiikka

Englanninkieliset vastineet

  • knowledge
  • language
  • proficiency

Esiintymistiheys

38 505 esiintymää, 14.7 / milj.

Suomi24
15.4
Sanomalehdet
13.3
Aikakauslehdet
30.7
Wikipedia
4.3
Reddit
20.5
Tekstitykset
0.8

Taivutustiedot

Nominatiivikielitaito
Genetiivikielitaidon
Partitiivikielitaitoa
Essiivikielitaitona
Translatiivikielitaidoksi
Inessiivikielitaidossa
Elatiivikielitaidosta
Illatiivikielitaitoon
Adessiivikielitaidolla
Ablatiivikielitaidolta
Allatiivikielitaidolle
Abessiivikielitaidotta

Riimit

-ɑito

Kaikki riimit