Asiasanasto.fi

kieltomuoto

substantiivi

/ˈkie̯ltoˌmuo̯to/

Yhdyssana: kielto + muoto

Merkitys

  1. 1.(kielitiede)verbin muoto, joka ilmaisee että toimintaa ei tapahtunut

Synonyymit

Etymologia

yhdyssana, kielto, muoto

Liittyvät sanat

Käännökset

  • viroeitusvorm

Esimerkkilauseet

Te käytätte kahdennettua kieltomuotoa — —"

Jack London, Martin Eden

"Mikä on kahdennettu kieltomuoto?" kysäisi Martin ja lisäsi sitten nöyrästi: "Näettehän, minä en ymmärrä edes teidän selityksiänne."

Jack London, Martin Eden

A -infinitiivi: saako tullax indikatiivin preesensin kieltomuoto: en otax 2. persoonan imperatiivi: tulex, annax e -päätteisten sanojen yksikön nominatiivi: sadex, puoluex.

Wikipedia: Suomen kielen äännerakenne

Esiintymistiheys

70 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Nominatiivikieltomuoto
Genetiivikieltomuodon
Partitiivikieltomuotoa
Essiivikieltomuotona
Translatiivikieltomuodoksi
Inessiivikieltomuodossa
Elatiivikieltomuodosta
Illatiivikieltomuotoon
Adessiivikieltomuodolla
Ablatiivikieltomuodolta
Allatiivikieltomuodolle
Abessiivikieltomuodotta

Riimit

-uoto

Kaikki riimit