kii­nak­si

on peräisin Nihongi (Japanin kronikka), sekin erään keisarinnan huolenpidosta syntynyt mytologinen ja satuhistoriallinen teos, kirjoitettu kiinaksi.

Vertailevan kielitieteen liekkikielet ovat minulle synnynnäisiä, sillä jo kapalovauvana minä karjuin kiinaksi, uneksuin arameeaksi ja söin pullostani sanskriitiksi.

Foneettisessa käytännössä nimi on käännetty kiinaksi siten, että on valittu merkkejä, jotka yhdistämällä saadaan alkukieliseltä nimeltä kuulostava nimi perustuen siihen, miten kyseiset merkit äännetään mandariinikiinassa.