kii­na

erisnimi, substantiivi/ˈkiːnɑ/
Jaa

Merkitykset

substantiivi

  1. Kiinan valtion kielenä käytettävä mandariinikiina, joka on myös Kiinan kirjakieli

erisnimi

  1. Itä-Aasiassa, Kiinanmeren rannikolla sijaitseva valtio, joka on väkiluvultaan maailman suurin valtio ja jonka pääkaupunki on Peking ja virallinen nimi Kiinan kansantasavaltaKiina on puoluediktatuuri.

Synonyymit

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.China, Chinese
  • ruotsiKina
  • saksaChina (n), Chinesisch (n)
  • ranskaChine (f)
  • venäjäкитайский язык, Китай
  • esp.China (f), chino
  • viroHiina, hiina keel
  • italiacinese, Cina (f)
  • puolaChiny

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Minä todellakin olin menossa Kiinan pääkaupunkiin, sinne Keltaisen meren rannalle, hyvinkin tuhannen ruotsin peninkulman päähän niiltä seuduilta, missä nyt kulimme.
— Sven Hedin, Aasian erämaissa
Kun ei Joulutar kiinana, konsana kotipihalta käynyt mailla kärsimysten, surusta hän suunniltansa ääneen itkien älähti.
— Willie Angervo, Elämän verkko
Kalmukiksi käännettiin tiibetistä, sanskritista, kiinasta ja mongolista buddhalaista uskonnollista, filosofista ja tieteellistä kirjallisuutta.
— Wikipedia: Kalmukin kieli

Englanninkieliset vastineet

  • Chinese
  • Cathay
  • China

Esiintymistiheys

195 688 esiintymää · 74.6 / milj.

Suomi24
64.8
Sanomalehdet
138.7
Aikakauslehdet
114.7
Wikipedia
283.5
Reddit
144.7
Tekstitykset
45.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikiina
Genetiivikiinan
Partitiivikiinaa
Essiivikiinana
Translatiivikiinaksi
Inessiivikiinassa
Elatiivikiinasta
Illatiivikiinaan
Adessiivikiinalla
Ablatiivikiinalta
Allatiivikiinalle
Abessiivikiinatta

Riimit

-iːnɑ

Kaikki riimit

Lähteet