kil­lit­tää

verbi/ˈkilːitːæːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kil-lit-tää (3 tavua) · 9 kirjainta

Merkitys

  1. tuijottaa, seurata katseella herkeämättä

Esimerkkilauseet

Ja silloinkos piikasten aivukaisissa alkoi suoni killittää.
— Pentti Haanpää, Ihmiselon karvas ihanuus
Se oli mieluista menoa — astella hiljaista rinkiä, käsi toisessa kiinni, ja laulaa killittää sieviä sanoja, sitten vuoroin olla ringin keskellä katsomassa ja ottamassa.
— Samuli Paulaharju, Rintakyliä ja larvamaita
Killittää kuin lasisilmä kuluneen nuken päässä, katsomatta minnekään.
— Lauri Haarla, Syylliset ja syyttömät

Etymologia

Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Levinneisyys
melko yleinen, et. Lounais-Suomi Häme Kaakkois-Suomi
Vastineita
karjala, liivi

Deskr. sanoja, joiden vartalo esiintyy myös muodoissa (silmät) killillään tai killissä, inkeroinen killillǟ ’sama merkitys’ Erillistä deskr. alkuperää on ilmeisesti suomi laulaa killittää, juoda killittää ja karjala killitteä ’juoda litkiä’.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakillitteä, killisteä, killissellä ’katsoa killittää’
liivikiĺt́ə ’tuijottaa, killittää’.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

466 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: killittää 80 % · killitti 20 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin killittää taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkillitänkillitinolen killittänytolin killittänyt
sinäkillitätkillititolet killittänytolit killittänyt
hänkillittääkillittion killittänytoli killittänyt
mekillitämmekillitimmeolemme killittäneetolimme killittäneet
tekillitättekillititteolette killittäneetolitte killittäneet
hekillittävätkillittivätovat killittäneetolivat killittäneet
passiivikillitetäänkillitettiinon killitettyoli killitetty

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkillittäisinolisin killittänyt
sinäkillittäisitolisit killittänyt
hänkillittäisiolisi killittänyt
mekillittäisimmeolisimme killittäneet
tekillittäisitteolisitte killittäneet
hekillittäisivätolisivat killittäneet
passiivikillitettäisiinolisi killitetty

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkillitä—
hänkillittäköönolkoon killittänyt
mekillittäkäämme—
tekillittäkää—
hekillittäköötolkoot killittäneet
passiivikillitettäköönolkoon killitetty

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkillittänenlienen killittänyt
sinäkillittänetlienet killittänyt
hänkillittäneelienee killittänyt
mekillittänemmelienemme killittäneet
tekillittänettelienette killittäneet
hekillittänevätlienevät killittäneet
passiivikillitettäneenlienee killitetty

Infinitiivit

1. infinitiivikillittää
1. inf. pitkä muotokillittääkseen
2. inf. inessiivikillittäessä
2. inf. inessiivi, passiivikillitettäessä
2. inf. instruktiivikillittäen
3. inf. inessiivikillittämässä
3. inf. elatiivikillittämästä
3. inf. illatiivikillittämään
3. inf. adessiivikillittämällä
3. inf. abessiivikillittämättä
3. inf. instruktiivikillittämän
4. infinitiivikillittäminen
5. infinitiivikillittämäisillään

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikillittävä
Passiivin 1. partisiippikillitettävä
Aktiivin 2. partisiippikillittänyt
Passiivin 2. partisiippikillitetty
Agenttipartisiippikillittämä
Kieltopartisiippikillittämätön

Riimit

-ilːitːæː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Killittää. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/killittää