kil­tai­nen

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kiimainen

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kilta yhteydessä
Vastineita
viro

Lähtökohta: ? ← germaaninen, vertaa nykyruotsi murt. gil ’kiimainen’, gill ’seurallinen’, saksa geil ’kiimainen, irstas’ jne. Toisen selityksen mukaan sama sana kuin kilta1, jolloin kiimassa kulkeva uroskoiralauma olisi (leik.) samastettu juopuneeseen miesporukkaan.

On epävarmaa, kuuluvatko alun perin tähän yhteyteen suomi (itämurteet) kiltautua ’yltyä, innostua, pillastua’ sekä kilteytyä, karjala kilteytyö ’suuttua’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

viromurt. kild (g. killa) ’koirien, susien kiima-aika’, killata ’juoksennella, maleksia’

(suomi → ruotsinsaame (LÖ) kilde- ’kiima-’: k.-kåte ’kota, missä lappalaiset oleskelevat porojen kiima-aikana’, kildetet ’viettää porojen kiima-aikaa’ jne.)

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kiltainen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kiltainen