kir­ja­suo­mi

substantiivi/ˈkirjɑˌsuo̯mi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kir-ja-suo-mi (4 tavua) · 10 kirjainta

Yhdyssana: kirja + suomi

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. suomen kielen vakiintunut kirjallinen muoto; kirjakieli

Esimerkkilauseet

Mäki osaa ja puhuu hyvää kirjasuomia, lukoo paljo suomalaasta uusinta kirjallisuutta.
— Jaakkoo Vaasan, Vaasan Jaakkoo rapakon takana 1947-48
Jo sen kieli oli suurimmalle osalle silloista sivistyneistöämme käsittämätön, niillekin, jotka auttavasti taisivat lounaissuomalaista kirjasuomea, mutta Kalevalan ilmestymisen valtavan historiallisen merkityksen ennakoivat useat jo selvästi.
— Aarne Anttila, Elias Lönnrot
K -äännettä merkittiin vanhassa kirjasuomessa monin eri tavoin: k yleensä etuvokaalin edellä; c takavokaalin edellä; ki etuvokaalin edellä, q u:n edellä; g nasaalin jäljessä; ch.
— Wikipedia: K

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kirjasuomi lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Ä-äänteen merkkinä on vanhassa kirjasuomessa käytetty jonkin verran myös a-kirjainta.
— Wikipedia: Ä

Esiintymistiheys

165 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.5
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 7 (ovi)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uomi

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kirjasuomi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kirjasuomi