kir­ja­suo­mi

substantiivi/ˈkirjɑˌsuo̯mi/
Jaa

Yhdyssana: kirja + suomi

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. suomen kielen vakiintunut kirjallinen muoto; kirjakieli

Esimerkkilauseet

Osaa kyllä puhrasta kirjasuomia, mutta komeeloo mojovalla Etelä-Pohjanmaan murtehella jotta: m'oonkin Kauhavalta kotoosi.
Jaakkoo Vaasan, Vaasan Jaakkoo rapakon takana 1947-48
Jo sen kieli oli suurimmalle osalle silloista sivistyneistöämme käsittämätön, niillekin, jotka auttavasti taisivat lounaissuomalaista kirjasuomea, mutta Kalevalan ilmestymisen valtavan historiallisen merkityksen ennakoivat useat jo selvästi.
Aarne Anttila, Elias Lönnrot
Vanhassa kirjasuomessa u -kirjaimella oli useita käyttötapoja, sillä oikeinkirjoitus oli vakiintumatonta.
Wikipedia: U

Esiintymistiheys

165 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.5
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 7

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikirjasuomi
Genetiivikirjasuomen
Partitiivikirjasuomea
Essiivikirjasuomena
Translatiivikirjasuomeksi
Inessiivikirjasuomessa
Elatiivikirjasuomesta
Illatiivikirjasuomeen
Adessiivikirjasuomella
Ablatiivikirjasuomelta
Allatiivikirjasuomelle
Abessiivikirjasuometta

Riimit

-uomi

Kaikki riimit

Lähteet