Asiasanasto.fi

kiroaminen

substantiivi

/ˈkiroɑminen/

Johdettu sanasta: kirota

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä kirota

Etymologia

kirota + johdin -minen

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Jumalan sana pysyy iankaikkisesti, sitä vastaan ei auta mikään vimma eikä raivo, ei herjaaminen eikä kiroaminen.

Martti Luther, Hengellinen virvoittaja

Kuolleen kiroaminen oli noussut isänmaan uhritulesta: rakkauden tulista.

Irmari Rantamala, Harhama II

Koska veri ja kuolema ovat epäpuhtaita, myös väkivalta on usein sitä, kuten murha, metsästys, sotiminen, tappelu ja riitely, kiroaminen, rivoudet, valehtelu sekä ahneus, viha ja raivo.

Wikipedia: Rituaalinen puhtaus

Englanninkieliset vastineet

  • damnation

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivikiroaminen
Genetiivikiroamisen
Partitiivikiroamista
Essiivikiroamisena
Translatiivikiroamiseksi
Inessiivikiroamisessa
Elatiivikiroamisesta
Illatiivikiroamiseen
Adessiivikiroamisella
Ablatiivikiroamiselta
Allatiivikiroamiselle
Abessiivikiroamisetta

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit