tuo­mit­se­mi­nen

substantiivi/ˈtuo̯mitseminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tuo-mit-se-mi-nen (5 tavua) · 13 kirjainta

Yhdyssana: tuomio + -tse

Johdettu sanasta: tuomita

Merkitys

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Ja juuri siksi, että se on rakkaus, joka minulle asian selvittää, en minä tarvitsekaan erityisesti Jumalan välitystä, tässä tapauksessa ymmärtääkseni, ettei minun ole tuomitseminen.
— Arvid Järnefelt, Heräämiseni
Mutta, sanottanee, rikollisen tuomitseminen on yksityinen teko.
— Jean-Jacques Rousseau, Yhteiskuntasopimuksesta eli Valtio-oikeuden johtavat aatteet
Rangaistuksen lisäksi voidaan tuomita muita seuraamuksia, kuten maksettavaksi vahingonkorvauksia, pakkolaitokseen eristäminen, ajokielto, rikoksentekovälineen menetetyksi tuomitseminen, liiketoimintakielto tai lähestymiskielto.
— Wikipedia: Rikos

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (germaaninen: *dōmjan)
Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan tuomita yhteydessä

Lähtökohta: ← germaaninen *dōmjan, vertaa gootti domjan, muinaisnorja dœma, nykyruotsi döma, dömma ’tuomita, ilmaista mielipiteensä, arvioida’. — eteläsaame duobmedh (piitimensaame inarinsaame koltansaame) ’tuomita’ joko ← skandinaavinen tai ehkä pikemminkin ← suomi. Katso myös tuomari, tuomio.

~ (suomi →) karjala tuomita ’antaa tuomio, tuomita’

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • adjudication
  • condemnation
  • denouncement

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: tuomitseminen 36 % · tuomitsemista 24 % · tuomitsemisen 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-eminen

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tuomitseminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tuomitseminen