koi­ju

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

koi-ju (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitykset

  1. havumaja, risumajaMutta yönsä lepäsi hän turvekattoisessa koijussa miilunsa vartijana: ~ ~ (A. Kivi)
  2. (murteellinen)(Karjala)(meänkieli)koivu
  3. makuupaikka laivassa

Esimerkkilauseet

Silloin jänkien rannoille ja pienien purojen varsille ja autioihin pitkin koiju- ja paijupensikoita rakennettiin risuista pitkiä koukkupolvisia kaarteita, joiden aukkoihin viritettiin ansoja, hampuista punottuja.
— Samuli Paulaharju, Kiveliöitten kansaa Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta
Siellä etäällä Punavuorten kalliolla on eräs yksi-huoneinen talo, onpa se sievä koiju kahdella akkunalla.
— Eero Sissala, Munkkiniemen Elsa

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: koja)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan koju yhteydessä
Vastineita
karjala

Lähtökohta: ← nykyruotsi koja ’mökki, maja, koju, makuupaikka’, nykynorja koie ’metsätyömiesten koju’, køie, nykytanska koie ’(laivan) koju, makuupaikka’ ← keskialasaksa kōje ’karsina, koppi’ (← latina cavea ’aitaus, pilttuu’); nykyruotsi koj, vanh. (mon.) koyar ’makuupaikka laivassa’ ← hollanti kooi ’sama merkitys’

luulajansaame kådjå ’koju’ ← skandinaavinen. Vertaa koikka.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalakoju (reen) ’kuomu; havumaja, kota, vahtikoju, ‑koppi’

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Koiju. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/koiju