koiju
substantiiviMerkitykset
- 1.havumaja, risumajaMutta yönsä lepäsi hän turvekattoisessa koijussa miilunsa vartijana: ~ ~ (A. Kivi)
- 2.(murteellinen)(Karjala)(meänkieli)koivu
- 3.makuupaikka laivassa
Liittyvät sanat
Esimerkkilauseet
Silloin jänkien rannoille ja pienien purojen varsille ja autioihin pitkin koiju- ja paijupensikoita rakennettiin risuista pitkiä koukkupolvisia kaarteita, joiden aukkoihin viritettiin ansoja, hampuista punottuja.
Samuli Paulaharju, Kiveliöitten kansaa Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta
Siellä etäällä Punavuorten kalliolla on eräs yksi-huoneinen talo, onpa se sievä koiju kahdella akkunalla.