kois­ka

substantiivi/ˈkoi̯skɑ/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (vanhentunut)syöpä

Esimerkkilauseet

1, 2. Koiska juoksi tietä myöten, 6. K.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Hänessä oli kuin koiska joka paisui ja levitti lonkeroltaan ympäri ruumiin.
— Maila Talvio, Itämeren tytär I Kaukaa tullut

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikoiska
Genetiivikoiskan
Partitiivikoiskaa
Essiivikoiskana
Translatiivikoiskaksi
Inessiivikoiskassa
Elatiivikoiskasta
Illatiivikoiskaan
Adessiivikoiskalla
Ablatiivikoiskalta
Allatiivikoiskalle
Abessiivikoiskatta

Riimit

-oiskɑ

Kaikki riimit

Lähteet