ko­li­se­va

adjektiivi, erisnimi/ˈkoliseʋɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: kolista

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kova, kalskahtava ja resonoimaton metallinen ääni

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Inga kuuli hänen juoksevan alas portaita kuni ihmisen, joka vainoojaansa pakenee; hän kuuli hänen hyppäävän kiviportailta rattaille ja rattaiden kolisevan, poistuessaan huimaa vauhtia.
— Jenny Blicher-Clausen, Inga Heine
Pekan hinkissä oli illalla aina jotakin, oli silloinkin, kun toiset tulivat nuivin nenin ja kolisevin astioin syyttäen milloin mitäkin.
— Urho Karhumäki, Kolkkakala ja muita kalapaloja
Glenn kertoo muistelmissaan että ilmavoimat teki kaikkensa estääkseen lennon ja siis pitääkseen entisen ennätyksen hallussaan: viralliseen anomukseen saada käyttää ilmavoimien suihkukäyttöisiä lentotankkauskoneita tuli vastauksena "byrokratian kapulakieltä koliseva ehdoton kielto", joten tehtävässä oli käytettävä laivaston omia potkurikäyttöisiä KC -97 -lentotankkereita mikä hidasti operaatiota pahasti - mutta Glennin voimakas luonne ja lentäjän taito tekivät mahdottomasta mahdollisen.
— Wikipedia: John Glenn

Englanninkieliset vastineet

  • clanking

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
NominatiiviKoliseva
GenetiiviKolisevan
PartitiiviKolisevaa
EssiiviKolisevana
TranslatiiviKolisevaksi
InessiiviKolisevassa
ElatiiviKolisevasta
IllatiiviKolisevaan
AdessiiviKolisevalla
AblatiiviKolisevalta
AllatiiviKolisevalle
AbessiiviKolisevatta

Riimit

-eʋɑ

Kaikki riimit

Lähteet