- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan huijata yhteydessä
(suomi (hevos)huijari → nykyruotsi murt. Suomi (häst)hoijare ’sama merkitys’).
Vaikka mainituissa käyttötavoissa tuntuu paikoin voimakastakin ekspressiivisyyttä, niitä tuskin voidaan ilman muuta liittää selvästi onomat. lähtöä olevaan v:iin huijata1. — Vertaa kuitenkin myös huikata (itämurteet Uusimaa Kaakkois-Häme Pohjois-Pohjanmaa), huikkia (yleinen), huihkia (Savo) ’vaihtaa (näkemättä tai ilman välirahaa)’ ~ karjala huikata ’huutaa; vaihtaa’ sekä suomi huiputtaa (katso tätä).