kouk­kaus

substantiivi/ˈkou̯kːɑus/
Jaa

Johdettu sanasta: koukata

Merkitys

  1. (urheilu)jääkiekossa virhe, jossa pelaaja mailalla kammeten haittaa vastapelaajan etenemistä tai pelivälineen käsittelemistä

Synonyymit

Etymologia

koukata + johdin -us

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Pantiin loimet niisihin erestakaasin ja poljettiin niinkuin poljettiin, ja siitä tuli komeaa koukkausta, Mutta jos vielä poljettiinkin edestakaisin, tuli vielä komeampaa silimäästä.
— Samuli Paulaharju, Rintakyliä ja larvamaita
Kädet heitetään eteen hartialinjalle ja siitä jatketaan kuten vapaauinnissa; pieni koukkaus, sivulle (ote), ja työnnetään käsiä vatsan kautta reisien puoliväliin.
— Wikipedia: Uinti

Esiintymistiheys

877 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.6
Reddit
0.6
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikoukkaus
Genetiivikoukkauksen
Partitiivikoukkausta
Essiivikoukkauksena
Translatiivikoukkaukseksi
Inessiivikoukkauksessa
Elatiivikoukkauksesta
Illatiivikoukkaukseen
Adessiivikoukkauksella
Ablatiivikoukkaukselta
Allatiivikoukkaukselle
Abessiivikoukkauksetta

Riimit

-oukːɑus

Kaikki riimit

Lähteet