kul­ku­ri­poi­ka

substantiivi/ˈkulkuriˌpoi̯kɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kul-ku-ri-poi-ka (5 tavua) · 12 kirjainta

Yhdyssana: kulkuri + poika

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. vaelteleva nuori poika tai nuori irtolainen

Esimerkkilauseet

Ja sitte hän heitti repun selkäänsä ja kulki kauvas Saksanmaalle, kaupungista kaupunkiin, ilman lepoa ja rauhaa; vasta kun hän tuli vanhaan hiljaiseen Nürnbergiin, näytti kulkuripoika hänessä asettuvan.
— H. C. Andersen, Satuja ja tarinoita IV
Johan tepposet teki tuo kulkuripojan sarveton oinas, pakana!
— Urho Karhumäki, Avoveteen
Kulkuripojat julkaisi kaksi levyä ja teki vuosien kuluessa satoja keikkoja sekä lukuisia ulkomaankiertueita.
— Wikipedia: Kulkuripojat

Esiintymistiheys

108 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-oikɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kulkuripoika. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kulkuripoika