kul­ku­vuo­ro

substantiivi/ˈkulkuˌʋuo̯ro/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kul-ku-vuo-ro (4 tavua) · 10 kirjainta

Yhdyssana: kulku + vuoro

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. säännöllistä reittiä liikennöivä kulkuväline tai sen tietty vuoro

Esimerkkilauseet

Jo oli syyspuoli, kuin kirje tuli; höyrylaivat olivat jo jättäneet monta kulkuvuoroa pois.
— Kristian Elster, Päivän valaisemia pilven hattaroita
Ennenkuin Suomi alkoi kulkuvuoronsa, oli Päijänteellä suuria "seililaivoja" samaan tapaan kuin Saimaan vesistöillä vielä meidän aikoinamme.
— A. Th. Böök, Vanhankansan tapoja ja taikoja
Lehtitiedon mukaan onnettomuus johtui siitä että Siitaman junanlähettäjä oli ollut päihdyksissä työaikana eikä ollut muistanut junien kulkuvuoroja.
— Wikipedia: Siitaman junaturma

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kulkuvuoro lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Palattiin Tampereelle ensimmäiselle säännölliselle kulkuvuorolleen lähtevässä junassa.
— Erkki Kivijärvi, Aurinko paistaa niin hyvien kuin pahojenkin päälle

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uoro

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kulkuvuoro. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kulkuvuoro