kulkuvuoro
substantiivi/ˈkulkuˌʋuo̯ro/kul-ku-vuo-ro (4 tavua) · 10 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- säännöllistä reittiä liikennöivä kulkuväline tai sen tietty vuoro
Esimerkkilauseet
Jo oli syyspuoli, kuin kirje tuli; höyrylaivat olivat jo jättäneet monta kulkuvuoroa pois.Ennenkuin Suomi alkoi kulkuvuoronsa, oli Päijänteellä suuria "seililaivoja" samaan tapaan kuin Saimaan vesistöillä vielä meidän aikoinamme.Lehtitiedon mukaan onnettomuus johtui siitä että Siitaman junanlähettäjä oli ollut päihdyksissä työaikana eikä ollut muistanut junien kulkuvuoroja.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kulkuvuoro lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Adjektiivit
- Substantiivit
Palattiin Tampereelle ensimmäiselle säännölliselle kulkuvuorolleen lähtevässä junassa.Taivutustiedot
Taivutusluokka 1 (valo)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-uoro
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kulkuvuoro. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kulkuvuoro