Asiasanasto.fi

kulle

substantiivi, pronomini

/ˈkulːeˣ/

Johdettu sanasta: kultaa

Merkitys

  1. 1.erääntyyppinen kalanpyydys, raskas, poveton, virtaavassa vedessä käytettävä nuottaKulteella pyydettiin lohta ja siikaa.

Etymologia

verbistä kultaa

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Työt tässä nimettäköhön, nimi työlle pantakohon, kulle työlle työntyminen, raaolle rakentuminen.

Eino Leino, Kalevala näyttämöllä

Nälän tuntee kukin itse, sammuttaa tai nälkään nääntyy, kuinka voi; oma jalka mäet nousee, mäkiin sortuu, kuinka jalka ponsin kimpaa, kompastuu; omat ovat itsekunkin synnyn salat, elon vaiheet, kuolon orpuut omin kohdin vaellettavat, kuinka kulle osan arvat langennee!

Volter Kilpi, Suljetuilla porteilla

Kastad kulle torräng on kalkkipitoinen drumliini, jolla on epätavallista kasvistoa.

Wikipedia: Vadstenan kunta

Esiintymistiheys

908 esiintymää, 0.3 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.5
Wikipedia
0.4
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Nominatiivikulle
Genetiivikulteen
Partitiivikulletta
Essiivikulteena
Translatiivikulteeksi
Inessiivikulteessa
Elatiivikulteesta
Illatiivikulteeseen
Adessiivikulteella
Ablatiivikulteelta
Allatiivikulteelle
Abessiivikulteetta

Riimit

-ulːe

Kaikki riimit