ku­ka

pronomini/ˈkukɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ku-ka (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 119. yleisin sana

Merkitykset

  1. (intpron)kysyvä pronomini, joka viittaa ihmiseenKuka on syönyt puuroani?
  2. (indpron)se, jokaKuka söi kesävoin, voi myös ostaa sitä lisää.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Vene soutavi vähäinen Pitkän pilven rannan päällä, Venosess' on kolme miestä Suonisykkyrät sylissä, Kalvokääröt kainalossa, Kuka lankoa lukevi, Kuka suonta solmeavi, Ken luita sijottelevi, Noissa suonten sortumissa, 10 Jäsenien järkkymissä.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Kuhun pannen nuoret noiat, kuhun arpojat asetan?
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Jos säteilyn intensiteetti kasvaa, mutta sen taajuus pidetään vakiona, metallista irtoaa enemmän elektroneja, mutta irronneet elektronit eivät saa suurempaa liike -energiaa, vaan se on kullakin taajuudella vakio.
— Wikipedia: Valosähköinen ilmiö

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan ku- yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 16 muuta kieltä

uralilainen pron.-vartalolle on esitetty vastineita useista kielikunnista, esimerkiksi indoeurooppalainen *qᵘ̯u: muinaisintia kū, kuha, kutra, avesta kū, kudā, kuϑra, albania ku, liettua kur ’missä’ jne. Samantapaisia sanoja on muun muassa jukagiirissä: xadi ’mikä’, xon ’missä, minne, jonne’ ja turkin kieli kielissä: uiguuri kali ’jos, kun’, osmani kani ’missä’.

Vastineet sukukielissä (22 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenku-: kuhu, kus, kust, kunne; ku(i) ’kun; kuin, kuinka’, kuin ’kuinka, miten, kuten’, kunis ’niin kauan kuin’, kumpa ’kumpi; joka, mikä’ jne.
karjalaku, mon. kut ’kuka, mikä; joka, jokin’, ess. kuna, partit. kuta, paikallissij. kus(sa), kus(ta), kuh(u); kunne; kuin, kun; kuni ’kunnes; niin kauan kun, ennen kuin’, kuka, kuki ’kukin’, kuitenki, kumpi, kumpaine
lyydiku, kun ’kun, kuin, niin kuin, koska’, kui ’kuin, kun, kuinka, koska’, kuhu, kuhe ’mihin, johon’, kunna, kunne ’mihin, minne’, kuńi ’kunnes, kun, niin kauan kuin’, kus ’missä, mistä’, kuga, ‑l ’missä, mistä’
vepsäku ’kun’, kuna ’kunne, minne’, kuńi ’kunnes, niin kauan kuin’, kus ’missä’, kut ’kuinka, kuin, kun’
vatjaku-: kuhē̮ ’mihin’, kussa, kus ’mistä’, kumpa ’joka (rel.)’
viroku-: kuhu ’mihin’, kus ’missä; jossa; mihin’, kust ’mistä; josta’, kuda, ‑s, kuida, ‑s, kut ’kuinka, kuten, niin kuin’, kui ’kuin, niin kuin; kun, koska; sitten kun, miten’, kuna ’koska, milloin; kun, kun taas; samalla kun’, kumb ’kumpi’
liiviku ’jos; kun; että; kuin’, kui, kuʾi ’kuinka; kuten; mitenkään’, kunā ’milloin’, kus ’missä; mihin’, kust ’mistä’ jne.

Kaukaisemmissa sukukielissä

venäjänsaamevenäjänsaame kū (g. kon) ’kuka, joka’, kildininsaame mon. nom. kogg, akk. kojd, pohjoissaame go-, inarinsaame ko-: pohjoissaame gosâ, inarinsaame kuuz ’minne’, pohjoissaame gost, inarinsaame kost ’missä, mistä’; eteläsaame guh, piitimensaame ku, ko, luulajansaame kå, pohjoissaame go, inarinsaame ko, ku ’kun; kuin; jos’, eteläsaame guktie, pohjoissaame govt ’kuinka’ jne.
mordvako-, ku-:, ersämordva kozo, kozoj, kozoń ’mihin; johon’, ersämordva kosto, mokšamordva kosta ’mistä; josta’, ersämordva koda, mokšamordva koda, kə̑da ’kuinka; kuten; jos; kun, kuin’ jne.
länsimarilänsimari kə̑-: kə̑š, kə̑škə̑, itämari ku-: kuš, kuškə̑ ’mihin’, länsimari kə̑tse, itämari kuźe ’kuinka’, länsimari kə̑δə̑, Uržumin mari kuδə̑ ’kuka; mikä, joku’ jne.
udmurttiku-: ku ’kun, milloin’, kud, kudiz ’mikä; muutamat’, kukɛ ’kerran, joskus; kun, milloin’, ke̮: ke̮ńa ’paljonko’, ke̮tšɛ ’millainen; miten’, ki̮-: ki̮ti̮n ’missä’, ki̮tiś ’mistä’, ki̮tsi̮, ki̮tśi ’mihin’, ki̮źi̮ ’kuinka’ jne.
komiko-, ke̮-, ki̮-, ku-: kod, kodi, koda, ke̮d, ke̮da, kut, kudik ’kuinka, mikä’, ke̮n, ke̮ni ’missä’, ki̮te̮n ’sama merkitys’, ki̮ś, ki̮ti̮ś ’mistä’, ki̮d́ź, kud́ź, ki̮d́źi, kid́źi̮, kud́źi̮ ’miten, kuinka’, kutše̮m, ki̮tše̮m ’mikä, millainen’ jne.
etelämansietelämansi kan, itämansi χon, χan, länsimansi kon, pohjoismansi χɔ̄ŋka ’kuka’, etelämansi kōn, itämansi χūn, länsimansi kūn, pohjoismansi χuń ’milloin’, etelämansi kāt, itämansi χōt, länsimansi kōt, pohjoismansi χɔ̄t ’missä; jossakin’
itähantiitähanti koji̮, etelähanti χŏjə, pohjoishanti χŏj ’kuka’, etelähanti χun, pohjoishanti χon ’milloin’, itähanti kot, etelähanti χătan, pohjoishanti χŏta, χăta ’missä’, itähanti koĺ ’mistä’, etelähanti χăta, pohjoishanti χŏl ’minne’ jne.
unkariho-: hol ’missä’, honnan, honnét ’mistä’, hova, hová ’minne’, hogy ’kuinka, miten’ jne.
nenetsiχūna ’missä’, χūjumʾ ’kumpi’, χint́śerʾ ’kuinka’
enetsikūʾ ’minne’, kokohone ’missä’, kuro, kudo ’mistä’, kune, kunne ’milloin’, kūnoʾ ’miten’
nganasanikua, kunie ’mikä’, kuniʾāŋ ’mihin’, kuninu ’missä’, kunida ’mistä’
selkuppikud, kut, kutte ’kuka’, ku ’minne’, kun ’missä; mistä’, kutar, kundar ’kuinka’, kūjem ’jonnekin’
kamassikāmə̑n ’milloin’, kadeʾ, kə̑daʾ ’miten’, kojət ’millainen’
koibaalikumine ’montako’, kudegan ’missä’
matorikui ’mistä’, kuna ’missä’

. Vertaa ko-, jonka vastineita voi sisältyä edellä lueteltuihin etäsukukielten sanoihin, ja konsa.

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.who
  • ruotsivem
  • saksawer
  • ranskaqui
  • venäjäкто
  • esp.quién
  • virokes
  • italiachi
  • puolakto
  • norjahvem, kven

Englanninkieliset vastineet

  • who

Esiintymistiheys

2 435 939 esiintymää · 928.1 / milj.

Suomi24
905.1
Sanomalehdet
284.8
Aikakauslehdet
254.0
Wikipedia
54.4
Reddit
664.0
Tekstitykset
2198.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 101

Yleisimmät: kenen 24 % · ketä 24 % · ketkä 16 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi
Instruktiivi

Riimit

-ukɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kuka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kuka