kul­ta­poi­ka

substantiivi/ˈkultɑˌpoi̯kɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kul-ta-poi-ka (4 tavua) · 10 kirjainta

Yhdyssana: kulta- + poika

Merkitys

  1. erittäin hyvämaineinen, toisin sanottuna nuhteeton, erilaiset yhteiskunnalliset odotukset täyttävä hyväkäytöksinen poika tai nuori mies, joka saa usein kiitosta varsinkin äidiltään, naapuruston iäkkäiltä naisilta tai isoäidiltään

Synonyymit

Esimerkkilauseet

"Kyllä, kyllä, herra pastori, niin olen tehnyt; hyvyyteni ja tottelevaisuuteni tähden kutsuivatkin vanhempani minua kultapojakseen", vakuutti sairas.
— Pietari Päivärinta, Minä ja muut
Juoseppi sai vuosia kuluen, useita siskoja, kuitenki piti hänen äite "kultapoikanansa", niinkuin ei Uotikaan konsa unohtanut, kuinka lapsi oli kuolemaa pelkäämättä käynyt häntä kohtaamaan.
— Berthold Auerbach, Juoseppi lumessa
Uusi tilanhaltija) ja Az Arany ember (suom. Onnen kultapoika).
— Wikipedia: Mór Jókai

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kultapoika lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Oi sa onnen kultapoika, mink' osan saitkaan, hyväks valtion tään elää!»
— Carl Grimberg, Kansojen historia 3 Vanha aika III

Etymologia

kulta + poika

Liittyvät sanat

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • golden boy

Esiintymistiheys

1 007 esiintymää · 0.4 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.3
Reddit
0.4
Tekstitykset
1.4

Taivutustiedot

Yleisimmät: kultapoika 69 % · kultapoikia 9 % · kultapojan 9 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-oikɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kultapoika. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kultapoika