kunteus

substantiivi

/ˈkunteus/

Merkitys

1.neljännellä ikävuodellaan oleva urospuolinen poro

Liittyvät sanat

poro urakka hirvas nimiloppu

Esimerkkilauseet

— Siinäpä on Hukka-Salkon kunteus [neljännellä vuodella oleva poro]!

Arvi Järventaus, Synnin mitta

Taivutustiedot

Nominatiivi	kunteus
Genetiivi	kunteuden
Partitiivi	kunteutta
Essiivi	kunteutena
Translatiivi	kunteudeksi
Inessiivi	kunteudessa
Elatiivi	kunteudesta
Illatiivi	kunteuteen
Adessiivi	kunteudella
Ablatiivi	kunteudelta
Allatiivi	kunteudelle
Abessiivi	kunteudetta

Riimit

-unteus