po­ro

substantiivi/ˈporo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

po-ro (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 4 766. yleisin sana

Merkitykset

  1. tunturipeuran (Rangifer tarandus tarandus) poronhoitoalueilla Pohjoismaissa ja Siperiassa kasvatettava puolikesy alalaji, jonka kummallakin sukupuolella on vuosittain vaihtuvat sarvet ja vuosittain uusiutuva turkkiTundrapeura on pohjoismaista poroa kookkaampi.
  2. tuhka, karsiKoko kylä paloi poroksi.
  3. kahvin jäte, kahvinporoEt kai oikeasti meinaa vetää poroja alas viemäristä?

Synonyymit

Esimerkkilauseet

B. Jos laulan Lapin sanoja; noinpa ennen Lappi lauloi, kotapoika poimetteli, C. vanha vihki vieretteli poron poikimasijoilla, Lapin lastutanterilla.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Päivemmällä, kun hanki alkoi pehmetä, levättiin ja aterioitiin, mutta heti iltapakastuksen alkaessa taas samaa lentoa jatkettiin matkaa, siksi kunnes porojen voimat pettivät ja ne vaativat yön lyhyttä lepoa.
— Ilmari Tulimaa, Metsästäjän tytär
Perinteiset saamelaiskäsityöt ovat kylässä näyttävästi esillä, mutta yhä enemmän kylässä valmistetaan myös puuhun, kultaan, korukiviin, poroon, marjoihin ja yrtteihin sekä muihin luonnonmateriaaleihin perustuvia tuotteita.
— Wikipedia: Inarin kirkonkylä

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan poro lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Pian Bennet Hatch toisen saa läpi rinnan, hän poroksi poltti Grimstonen linnan.
— Robert Louis Stevenson, Musta nuoli
Väinö Katajan kiveliöitä, nukkuneita metsiä, hukkuneita teitä, poroja pulkkineen, suksineen!
— Jalmari Kara, Jääkärin muistelmia
Empireä käytettiin tallina, Barnesin talo ja Mortonin asunto olivat palaneet poroksi.
— Stewart Edward White, Kultaa
Hän oli kotona, kun tulipalo syttyi -- talo paloi poroksi -- ja lapsi oli yksin.
— Edgar Wallace, Kuminaamarimiehet

Etymologia

1poro1 – villipeuran kesy tai puolikesy muoto

Vanhin tieto
Ericus Schroderus, 1637
Levinneisyys
nyk. yleinen
Vastineita
karjala, saame, länsimari, udmurtti, pohjoismansi, itähanti ja 2 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaporo ’kesy peura’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

saameboaʒo ’poro; (E Lu myös) porolauma, tokka’
länsimarilänsimari putšə̑, itämari püt́śə
udmurttipudžej ’sama merkitys’
pohjoismansipohjoismansi pāsiγ ’poron vasa’
itähantiitähanti petšəγ, etelähanti petšə, pohjoishanti pešĭ ’ensimmäisellä vuodella oleva poro (I P) tai peura (E)’ (→ komi pež ’nuori, sarveton poro’)
kamassipoʾdu ’vuohi’
koibaalipodo ’sama merkitys’

Etäsukukielten sanat palautuvat asuihin *poča, *počoj, ja itämerensuomi poro voi kuulua näiden yhteyteen, jos siinä on tapahtunut epäsäännöllinen kehitys *č → (*t →) r (esimerkiksi peura sanan vaikutuksesta); itämerensuomalainen sana voi myös olla kokonaan muuta, tuntematonta alkuperää. uralilainen *poča sanaa muistuttavia hirvieläinten (tai kauriiden) nimityksiä on myös turkkilaisissa ja tunguusin kielissä sekä jukagiirissa.

2poro2 – sakka; pöly, tomu; (hieno tai kuuma) tuhka; rikka, roska

Vanhin tieto
1730
Levinneisyys
yleinen, Pohjois-Suomi harv.
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Sanueelle on pitkään esitetty suomalais-ugrilainen, jopa uralilainen vastineita (mansi pors ’rikat, roska, törky’, unkari por ’pöly’, kamassi pʿɯre ’hiekka, ‑särkkä’, bor ’savu, pöly’), mutta nämä lienevät kuitenkin erillisiä deskr. sanoja, joita muistuttavia on useissa muissakin kielissä, esimerkiksi turkin kieli (oiraatti) pur ’hiutalemainen tuhka’, muinaisturkki bor ’hiekka’, mongoli bor ’pöly, hiekka’.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenporo ’jäte, roska, tuhka; tuhkalipeäliuos, jolla pyykkiä pestään’
karjalaporo ’tuhka; (tuhka)lipeä, lipeävesi; tomu, pöly; kahvin sakka’
lyydiporo ’lipeä’
vepsäporo ’keitetty tuhka’
vatjaporo ’tuhka, poro’
viropori, murt. põri ’kura, loka, rapa’, murt. (? ← suomi) poru: porutuhk ’tulinen tuhka’.

suomi → nykyruotsi murt. Suomi pårå, poro ’sakka, (kahvin)poro; kura; roska, rikka, ‑ruoho’; karjala → venäjä murt. Aunus póroči ’lipeästä jäävä märkä tuhkasakka’.

Samaa juurta olevia sanoja

3poro3 – ruuti, ampumatarvikkeet

Alkuperä
Lainasana (venäjä: póroh)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan porohka yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä
  1. suomiporohka
  2. venäjäpóroh ’sama merkitys’
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaporohka ’ruuti; (erik.) tomu, puru’
lyydi, vepsäporoh ’ruuti’

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • reindeer
  • Tarandus vel Rangifer
  • burn into ashes

Esiintymistiheys

40 804 esiintymää · 15.5 / milj.

Suomi24
15.0
Sanomalehdet
11.9
Aikakauslehdet
41.6
Wikipedia
11.5
Reddit
15.9
Tekstitykset
9.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: poro 17 % · porot 16 % · poroja 15 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-oro

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Poro. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/poro