kut­sun­ta­kuu­lu­tus

substantiivi/ˈkutsuntɑˌkuːlutus/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kut-sun-ta-kuu-lu-tus (6 tavua) · 16 kirjainta

Yhdyssana: kutsunta + kuulutus

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. virallinen ilmoitus tai tiedonanto kutsuntojen järjestämisestä

Esimerkkilauseet

Monet papit kieltäytyivät lukemasta kutsuntakuulutuksia kirkoissa.
— Aarno Karimo, Kumpujen yöstä IV Itsenäisyyteen
Kuinka menisikään, kun jo koulupoikana on ollut mukana levittämässä Pohjanmaan pappiloihin julistuksia, joissa kiellettiin saarnatuoleista laittomia kutsuntakuulutuksia lukemasta!
— Erkki Kivijärvi, Tervaporvarien pojat ja tyttäret
Suomalaiset pyrkivät estämään kutsuntakuulutusten lukemisen kirkoissa ja kieltäytyivät saapumasta kutsuntoihin eivätkä virkamiehet suostuneet järjestämään niitä.
— Wikipedia: Väkivallaton vastarinta

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39 (vastaus)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uːlutus

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kutsuntakuulutus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kutsuntakuulutus