kuu­lu­tus

substantiivi/ˈkuːlutus/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kuu-lu-tus (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 5 923. yleisin sana

Johdettu sanasta: kuuluttaa

Merkitys

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Ollin-Mikko, joka oli iloinnut siitä, että meijerin rakentaminen on iäksi jäänyt, ja mietiskeli ja laski jo, pitkäkö aika vielä oli käräjiin, jossa monta hauskaa taas näkisi, sai kylällä käydessään kuulla tuosta merkillisestä kuulutuksesta.
— Väinö Kataja, Sotainen tarina
Hän otti ulos kirjeen, missä pyydettiin kuulutusta sunnuntaiksi.
— Alvilde Prydz, Herön kartanon Gunvor
Puheen ymmärtämisen osuus sisältää viestejä, ilmoituksia, kuulutuksia, uutisia, tiedotuksia, mainoksia, keskusteluja tai haastatteluja eri aiheista.
— Wikipedia: Yleinen kielitutkinto

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kuulutus lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Huutokaupan kuulutus oli vetänyt puoleensa vieraan huomiota ja hän luki sitä paraillaan.
— Charles Dickens, Elämän taistelu
Muussa tapauksessa on minun viitattava julkiseen kuulutukseeni.
— Anthony Hope, Presidentin kilpakosijat
Voihan sen arvata: kuulutukset, vihkimiset, häät!
— Arvid Järnefelt, Greeta ja hänen Herransa
Lapsuutensa rakastetun kanssa hän meni pappilaan kuulutuksille.
— Selma Lagerlöf, Gösta Berlingin taru

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kuulla yhteydessä
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 8 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (14 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkūlla ’kuulla; tuntea; totella’, kūlua ’kuulua; tuntua’, kūluisa, kūlustā ’kuulustaa, tutkia; kuulostella’
karjalakuulla ’kuulla; tuntea; totella’, kuulo, kuuluisa ’(hyvin) kuuluva; kuuluisa, tunnettu, hyvämaineinen; jhk tai jklle kuuluva’, kuuluo ’kuulua, tuntua’
lyydikūlda ’kuulla, tuntea, totella’, kūlo ’kuulo’, kūlui, kūluž ’kuuluisa’, kūluda ’kuulua’
vepsäkulda, kūlda, kūda ’kuulla’, kūlus ’tarkasti kuuleva’, kuluda ’kuulua’
vatjakūlla, kūlua
virokuulda ’kuulla’, kuulata ’kuunnella, kuulostaa, tiedustella; kuulla’, kuuluda ’kuulua, lukeutua’, kuulus ’kuuluisa, maineikas’, kuulutada ’julistaa, kuuluttaa, ilmoittaa, tiedottaa’
liivikūlə ’kuulla; totella’, kūldzi ’tottelevainen, kuuliainen’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamegullât ’kuulla, tuntea, ymmärtää; kuulua jklle’, gullo ’kuulo; tunto’, gulˈlut ’kuulua; koskea jkta; tuntua’
ersämordvaersämordva kuĺems, mokšamordva kuĺəms ’kuulla’, ? ersämordva kuĺa, mokšamordva kuĺä ’maine, huhu; viesti’
marikolam ’kuulla’
udmurttiki̮li̮ni̮
komiki̮lni̮, ki̮vni̮
etelämansietelämansi kāl-, itämansi länsimansi kōl-, pohjoismansi χūl- ’sama merkitys’
itähantiitähanti kɔl-, koᴧ-, etelähanti χut-, pohjoishanti χǫᴧ-, χol-, χut- ’kuulla; tuntea; tajuta’
–? unkari hall ’kuulla’

. Myös epätodennäk. rinnastuksia samojedilaiselle taholle. Katso myös kuullella ja kuunnella.

Yhdyssanat ja johdokset

Käännökset

  • engl.public announcement
  • ruotsioffentligt tillkännagivande, kungörelse
  • saksaöffentliche Bekanntmachung
  • ranskaenquête publique
  • venäjäпубличное оглашение
  • viroavalik teadaanne

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • declaration
  • public announcement

Esiintymistiheys

29 848 esiintymää · 11.4 / milj.

Suomi24
1.8
Sanomalehdet
21.0
Aikakauslehdet
210.0
Wikipedia
2.5
Reddit
2.2
Tekstitykset
3.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39 (vastaus)

Yleisimmät: kuulutukset 35 % · kuulutus 28 % · kuulutusten 19 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uːlutus

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kuulutus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kuulutus