kuul­lot­taa

verbi/ˈkuːlːotːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kuul-lot-taa (3 tavua) · 10 kirjainta

Johdettu sanasta: kuulto

Merkitys

  1. kuumentaa kasviksia rasvassa siten, että ne muuttuvat hieman läpikuultaviksi, mutta eivät ruskistu, tarkoituksena pehmentää rakennetta ja makua

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kustaava ensin ihmetteli, mitä se siinä niin liikkumatonna kuullotti, kunnes käden liikkeistä ja hammasten rasahtelusta huomasi, että se oli ruvennut syömään.
— Kauppis-Heikki, Savolainen soittaja
Hän päätti kuitenkin viivähtää tuossa paikassa ja yrittää vielä tiedustella, ja seisoessaan ulkona mietiskellen ja epätietoisena hän huomasi lähellä pienen kappelin, jonka kapeasta akkunasta heikosti kuullotti päivän himmentämä vahakynttiläin valo.
— Edward Bulwer-Lytton, Rienzi
Niitä käytetään pääasiassa vesivärimaalaukseen, mutta joskus myös akryyli - ja öljyvärimaalaukseen kuullotettaessa tai maalattaessa hyvin pieniä yksityiskohtia, tai temperan ja freskon varjostuksiin, tai keramiikan ja lasin yksityiskohtien maalaamiseen.
— Wikipedia: Sivellin

Etymologia

kuulto + johdin -tta

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.sweat
  • ranskafaire suer

Englanninkieliset vastineet

  • sweat

Esiintymistiheys

1 587 esiintymää · 0.6 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
1.0
Aikakauslehdet
4.1
Wikipedia
0.1
Reddit
1.2
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: kuullota 72 % · kuullotetaan 9 % · kuullottaa 7 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kuullottaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkuullotankuullotinolen kuullottanutolin kuullottanut
sinäkuullotatkuullotitolet kuullottanutolit kuullottanut
hänkuullottaakuullottion kuullottanutoli kuullottanut
mekuullotammekuullotimmeolemme kuullottaneetolimme kuullottaneet
tekuullotattekuullotitteolette kuullottaneetolitte kuullottaneet
hekuullottavatkuullottivatovat kuullottaneetolivat kuullottaneet
passiivikuullotetaankuullotettiinon kuullotettuoli kuullotettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkuullottaisinolisin kuullottanut
sinäkuullottaisitolisit kuullottanut
hänkuullottaisiolisi kuullottanut
mekuullottaisimmeolisimme kuullottaneet
tekuullottaisitteolisitte kuullottaneet
hekuullottaisivatolisivat kuullottaneet
passiivikuullotettaisiinolisi kuullotettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkuullota—
hänkuullottakoonolkoon kuullottanut
mekuullottakaamme—
tekuullottakaa—
hekuullottakootolkoot kuullottaneet
passiivikuullotettakoonolkoon kuullotettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkuullottanenlienen kuullottanut
sinäkuullottanetlienet kuullottanut
hänkuullottaneelienee kuullottanut
mekuullottanemmelienemme kuullottaneet
tekuullottanettelienette kuullottaneet
hekuullottanevatlienevät kuullottaneet
passiivikuullotettaneenlienee kuullotettu

Infinitiivit

1. infinitiivikuullottaa
1. inf. pitkä muotokuullottaakseen
2. inf. inessiivikuullottaessa
2. inf. inessiivi, passiivikuullotettaessa
2. inf. instruktiivikuullottaen
3. inf. inessiivikuullottamassa
3. inf. elatiivikuullottamasta
3. inf. illatiivikuullottamaan
3. inf. adessiivikuullottamalla
3. inf. abessiivikuullottamatta
3. inf. instruktiivikuullottaman
4. infinitiivikuullottaminen
5. infinitiivikuullottamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikuullottava
Passiivin 1. partisiippikuullotettava
Aktiivin 2. partisiippikuullottanut
Passiivin 2. partisiippikuullotettu
Agenttipartisiippikuullottama
Kieltopartisiippikuullottamaton

Riimit

-uːlːotːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kuullottaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kuullottaa