kuu­lu­vil­la

adverbi/ˈkuːluʋilːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kuu-lu-vil-la (4 tavua) · 10 kirjainta

sisältää sanat: kuulu + villa

Johdettu sanasta: kuuluva

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sellaisessa tilassa tai etäisyydellä, jossa ääni on kuultavissa

Esimerkkilauseet

Mies, jonka kanssa perämies oli riidellyt, meni toisten luokse veneeseen ja rupesi hiljaa keskustelemaan, katsoen samalla, etten ollut kuuluvilla.
— Frederick Marryat, Saaren orvon seikkailut
Kellä onni oiva oisi, Jollei onnen enkelillä, Kelle Luoja lahjans' soisi, Toist' ei näillä kuuluvilla, Jonka toivois onnekkaaksi, Niin kuin Iida, onnen lapsi!
— Esa Paavo-Kallio, Honkakannel I
Kaupunkiin kuuluvilla maaseutualueilla viljellään muun muassa riisiä, teetä, vihanneksia, mikan -mandariineja ja siitakesieniä.
— Wikipedia: Shimada

Esiintymistiheys

45 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.0

Riimit

-ilːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kuuluvilla. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kuuluvilla