kuut­ti

erisnimi, substantiivi/ˈkuːtːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kuut-ti (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitykset

  1. hylkeen poikanenLumi ja jää ovat elintärkeitä kuuttien selviytymiselle.
  2. jalus, jalusköysi, skuutti

Synonyymit

Esimerkkilauseet

A. Impi Turjasta tulevi kuutilla kuparisella, neito laskekse Lapista purrella punakokalla, piirahassa purren kokka.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Niin kauan kuin kuutti tätä kantaa, ei hän mene veteen, vaan pysyy kuivalla ja emä tuo hänelle ruokaa.
— G. E. Eurén, Suomen maan meripedot
Jos kuutti on uros, se saavuttaa sukukypsyyden 4-6 -vuotiaana, mutta jos se on naaras, 3 vuoden ikäisenä.
— Wikipedia: Kuplahylje

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kuutti lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Souda suonissa venettä, venehellä vaskisella, kuutilla kuparisella.
— Johannes Häyhä, Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 2 Maahanpanijaiset
Joukkueen paras pistemies oli Matti Kuutti.
— Wikipedia: Pallo and the Boys
Syntyessään kuutilla on turkki, joka ei pidä erityisen hyvin vettä.
— Wikipedia: Hylkeet

Etymologia

1kuutti1 – ruuhi

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi)
Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Levinneisyys
Laatokan Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Savo
Vastineita
karjala, lyydi, viro
  1. suomikuutti
  2. nykyruotsi, muinaisruotsiskuta, muinaisnorja skúta ’eräänl. pienehkö alus’, nykytanska skude, keskialasaksa schūte, hollanti schuit
  3. germaaninen*skūtiōn

Ehkä eri-ikäisiä germaanisia lainoja; kuutta, kuutto mahdollisesti ← ruotsi; viro todennäköisesti ← keskialasaksa (venäjä murt. kujta ’suuri yksipuinen ruuhi’ ← karjala, lyydi).

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakuutti, kuitti ’yhdestä puusta koverrettu ruuhi’
lyydikūt́t́i, kuit́ jne. ’sama merkitys’
virokuut (g. kuudi) ’puualus’

Samaa juurta olevia sanoja

2kuutti2 – hylkeen poikanen

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: kut)
Vanhin tieto
Gabriel Joosepinpoika Calamnius, 1755
Levinneisyys
etupäässä rantamurt.
Vastineita
viro
  1. suomikuutti
  2. nykyruotsi murt.kut ’hylje’
Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

virokuut (g. kuudi), küüt (g. küüdi) ’pienin hyljelaji’

3kuutti3 – (purjeen) jalusnuora

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: skot)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan kuuti yhteydessä
Vastineita
viro
  1. suomikuuti
  2. nykyruotsiskot, murt. skout, skäut ’sama merkitys’
Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

viromurt. koud (g. koui tai kouvi) ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.seal, pup, seal pup
  • ruotsikut
  • virohülgepoeg

Englanninkieliset vastineet

  • seal
  • pup
  • seal pup

Esiintymistiheys

2 673 esiintymää · 1.0 / milj.

Suomi24
0.5
Sanomalehdet
11.6
Aikakauslehdet
2.9
Wikipedia
1.4
Reddit
1.0
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti)

Yleisimmät: kuutti 56 % · kuutin 13 % · kuutit 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uːtːi

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kuutti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kuutti